Moneen maahan on saatu hiljattain demari pääministeriksi.
Siitä olisi voinut odottaa seuraavan kiristyviä veroja, onhan verojen korottamisella perinteisesti ollut vahva sija demarien tavoiteohjelmissa.
Vaan mitä vielä. Pikemminkin demarin valinta pääministeriksi on tuntunut viime aikoina ennustavan keveneviä veroja. Tai vähintäänkin pidättymistä veronkiristyksistä.
* * *
Ruotsissa pääministeri Stefan Löfvenin hallitus poisti taannoin ansiotulojen verotuksesta ylimmän asteikkoportaan kokonaan. Viiden prosenttiyksikön alennus täsmäsuunnattuna korkeimpiin marginaaliveroihin ei ole kaikkein perinteisintä vasemmistolaista veropolitiikkaa.
Nyt seuraavaksi pääministeriksi nouseva Magdalena Andersson alkaa puolestaan johtamaan demarien vähemmistöhallitusta, joka toimeenpanee kevennyksiä palkansaajien ja eläkkeensaajien verotukseen. Lisäksi bensaveroa alennetaan.
Taustalla Löfvenin yllättävälle kevennysinnolle oli tarve hakea hallitukselleen porvaripuolen tukea liberaaleilta ja keskustalta.
Anderssonin tapauksessa kevennysten syy on vielä yllättävämpi. Hänen vähemmistöhallituksensa alkaa toimeenpanna porvari-opposition vaihtoehtoista budjettia, joka voitti parlamentin äänestyksessä hallituksen esittämän budjetin.
* * *
Saksassa pääministeriksi tuleva demarien Olaf Scholz ryhtyy johtamaan hallitusta, jonka ohjelmaan ei sisälly lainkaan veronkiristyksiä. Ainoa poikkeus tehdään hiiliverojen kohdalla.
Myös Saksassa demarivetoisen hallituksen yllättävän kevyt verolinja aiheutuu tarpeesta tehdä yhteistyötä porvaripuolen kanssa. Kevyitä veroja ja kurinalaista talouspolitiikkaa ajavat vapaat demokraatit saavat Scholzin hallituksessa myös tärkeän valtiovarainministerin salkun.
* * *
Suomessa pääministeri Sanna Marinin hallitus on kiristänyt jonkin verran kulutusveroja, mutta muutoin verotuksessa on edetty laajasti nollalinjalla. Ansiotulojen veroja ei ole juuri kiristetty, eikä pääomatulojen veroille tai yhteisöveroille ole tehty käytännössä mitään. Myös esimerkiksi perintö- ja lahjaverotus on jätetty tällä vaalikaudella rauhaan.
Maltillisen verolinjan taustalla ovat luonnollisesti keskustan hallitukseen menolle asettamat kynnyskysymykset, jotka siivosivat pääosan kiristysideoista pois lopullisesta hallitusohjelmasta.
* * *
Ruotsin, Saksan ja Suomen demarivetoisissa hallituksissa on varsin paljon yhtäläisiä piirteitä. Vaikka demarit olivat kaikissa maissa viimeisimpien vaalien suurin puolue, missään niistä vasemmistopuolueilla ei ole enemmistöä edes vihreillä vahvistettuna.
Niinpä tukea on kaikissa maissa haettu porvaripuolelta. Tällä on ollut käytännössä huomattava vaikutus juuri veropolitiikkaan.
Demarivetoiset koalitiot tuottavat tasaisen yllätyksetöntä verotusta.
Finanssipoliittinen aktiivisuus näyttääkin nyt suuntautuvan enemmän menojen lisäämiseen kuin verotukseen. Kehykset saavat paukkua ja velkaa otetaan surutta.
Se voi olla veronsa juuri nyt maksavalle helpotus, mutta tulevien veronmaksajien kannalta huonompi juttu.
Teemu Lehtinen
Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 1.12.2021.
Ei ole sinun tehtäväsi, pelle vaihtoon.
Kommentoi