Eläkkeiden raippavero – viralliselta nimeltään eläketulon lisävero – ilmestyi Suomen verojärjestelmään vuonna 2013. Se oli osa Jyrki Kataisen sixpack-hallituksen taantuman tuoksinassa säätämiä hätäisiä veronkiristyksiä, joista vielä kuuluisampi on ollut ansiotulojen määräaikainen solidaarisuusvero.
Eläketulon lisäveron perustelut ontuivat pahoin. Hallituksen esityksessä todettiin yksinkertaisesti, että ”eläketulon lisäveron ensisijaisena tarkoituksena on kerätä verotuloja niiltä, joiden veronmaksukyky on korkealla tasolla”.
Eli suomeksi sanottuna pääajatuksena oli rahastaa normaalin tuloverotuksen päälle ylimääräistä niiltä, jotka ovat työvuosien ahkeroinnillaan kerryttäneet itselleen keskitasoa suuremman työeläkkeen.
Lisäksi esitettiin joitakin aika väkinäisiä vertailuja palkansaajan verotukseen. Eroja palkkojen ja eläkkeiden verotuksessa on niin vähennyksissä kuin sosiaalivakuutusmaksuissakin, mutta eivät ne ole kestävä peruste tälle ylimääräiselle eläkkeiden raippaverolle.
Eläketulon lisäveron tulorajaksi asetettiin 45 000 euroa vuodessa, jonka ylittävästä osasta alettiin periä uutta 6 prosentin lisäveroa. Maksajien lukumäärä oli ensimmäisenä vuonna 42 000 henkilöä.
Seuraava Juha Sipilän hallitus ilmeisesti tunnisti raippaveron yleisen kohtuuttomuuden, mutta korjaustoimenpiteet jäivät kuitenkin vaatimattomiksi. Vuonna 2017 eläketulon lisäveron tuloraja korotettiin 47 000 euroon ja tasoa alennettiin hieman 5,85 prosenttiin. Tämän jälkeen veroon ei olekaan tehty kuuteen vuoteen mitään muutoksia.
* * *
Viime vaalikaudella Sanna Marinin hallitus lupasi edeltäjiensä tavoin tarkistaa vuosittain ansiotulojen verotuksen perusteita niin, ettei yleinen ansio- ja hintakehitys kiristä verotusta. Hallitus tekikin joka vuosi asianmukaiset tarkistukset muun muassa valtion tuloveroasteikon tulorajoihin.
Eläketulojen lisäveron tulorajaa ei kuitenkaan tarkistettu koko vaalikauden aikana. Tämä laiminlyönti ei aluksi johtanut raippaveron kohteena olevien eläkeläisten verotuksen yleiseen kiristymiseen, koska eläkkeiden indeksikorotukset olivat melko maltillisia ja lisäksi verotuksen muut muutokset neutraloivat väliin jääneiden indeksitarkistusten vaikutuksen.
Vasta kuluvana vuonna 2023 tekemätön indeksitarkistus alkoi muodostua todelliseksi ongelmaksi. Työeläkkeiden 6,8 prosentin indeksikorotus kiristää eläketulojen lisäveroa, kun sen tuloraja pysyy ennallaan. Samalla vero laajenee aiempaa suuremmalle joukolle, kun yhä useampi kapuaa eläkkeen nousun myötä yli kiinteän tulorajan.
Vuonna 2021 eläketulon lisäveroa maksoi 62 000 henkilöä, vuonna 2023 maksajia on jo noin 85 000. Jos kiinteälle tulorajalle ei tehdä mitään, varsin pian yli sata tuhatta eläkkeensaajaa on tämän perusteettoman kiristyksen piirissä.
* * *
Nykyisellä Petteri Orpon hallituksella on hyvä tilaisuus alkaa korjata edeltäjiensä virheitä eläkeverotuksessa. Koko perusteettomasta lisäverosta olisi luonnollisesti syytä asteittain luopua.
Ihan ensiksi on syytä korjata selkein vääryys eli normaalien ansiotulojen veroperusteiden indeksitarkistusten jatkuva laiminlyönti juuri eläketulojen lisäveron tulorajan kohdalla.
Vuosien 2023 ja 2024 työeläkkeiden indeksitarkistusten huomioiminen eläketulojen lisäveron tulorajassa tarkoittaisi sen korottamista nykyisestä 47 000 eurosta 53 000 euroon vuoden 2024 verotuksessa. Se olisi pieni askel kohti eläkkeensaajien tasapuolisempaa kohtelua verotuksessa.
Teemu Lehtinen
ja eläneet hyvin.
Kun tässä pitää tulla toimeen 18000e vuotuisella tulolla.
Kommentoi