Pääministeri Petteri Orpon hallitus päätti kehysriihessään peräti 1,5 miljardin euron veronkiristyksistä. Sopeutus kohdistui nyt vahvasti veronkiristyksiin, vaikka muuta aiemmin vakuuteltiin. Verotusta kiristämällä Suomi ei nouse, joten ratkaisu oli hallitukselta vähemmän onnistunut.
Kun kiristämiseen kaikesta huolimatta ryhdyttiin, on vähemmän haitallista verottaa haittoja ja kuluttamista kuin työtä ja yrittämistä. Tässä mielessä arvonlisäveron valikoitumista hallituksen yhdeksi kiristyskohteeksi voi yrittää myös ymmärtää.
Toisin on esimerkiksi kotitalousvähennyksen laita. Hallituksen kehysratkaisujen yksi kummajainen oli päätös leikata kotitalousvähennyksestä sata miljoonaa euroa.
Kotitalousvähennyksellä puretaan tehokkaasti harmaata taloutta ja edistetään verotettua työtä ja yrittämistä kotitalouspalvelujen toimialalla. Vaikea nähdä, mitä positiivista vaikutusta hallitus tällä perusteettomalla kiristyksellä tavoitteli.
Jos haluttiin vain kerätä lisää veroja, olisi ollut paljon parempi korottaa esimerkiksi alkoholin ja tupakan veroja, ja jättää kotitalousvähennys rauhaan.
* * *
Eläkkeiden uusi tuplaraippavero on toinen hallituksen kehysriihessä tekemien veropäätösten omituinen harhalaukaus.
Hallitus lisää uudella kiristyksellä entisestään eläkkeiden verotuksen jo valmiiksi erityisen jyrkkää progressiota. Pelkkä takuueläke on jo nyt kokonaan verovapaa, mutta työeläkkeiden verotus kiristyy nopeasti eläketason noustessa.
Hallituksen nyt lanseeraama tuplaraippavero eli verotuksen lisäkiristys keskieläkettä suuremmilla eläketuloilla on täysin perusteeton uusi kiristyskyttyrä eläkkeiden verotukseen.
Uusi kiristys alkaa purra, kun kuukausieläke ylittää noin 2 000 euroa. Kiristys kohdistuu hyvin kummallisesti ja jopa sattumanvaraisesti eri tulotasoille. Verot kiristyvät vähintään sata euroa vuodessa, jos kuukausieläke on välillä 2 400–4 500 euroa. Esimerkiksi 4 000 euron kuukausieläkettä saavan verotus kiristyy peräti viisisataa euroa vuodessa, kun eläketulovähennystä leikataan.
Miksi uusi kiristys kohdistuu juuri näin? Vaikuttaa siltä, että hallitus haluaa laajentaa tämän uuden kiristyksen avulla eläkkeiden vanhan raippaveron aiempaa alemmille tulotasoille.
Idea on harvinaisen huono. Sen sijaan, että luovuttaisiin vanhasta perusteettomasta eläkkeiden raippaverosta, sitä ryhdytäänkin levittämään entistä isommalle joukolle.
* * *
Eläkkeiden vanha raippavero – viralliselta nimeltään eläketulon lisävero – on jo ennestään ylimääräinen kiristys hyvää eläkettä saavien verotuksessa. Eläketulon lisäveroa peritään nykyisin 5,85 prosenttia 47 000 euroa ylittävästä tulosta.
Eläkkeiden raippavero ilmestyi Suomen verojärjestelmään vuonna 2013 ja oli osa Jyrki Kataisen sixpack-hallituksen taantuman tuoksinassa säätämiä hätäisiä veronkiristyksiä, joista vielä kuuluisampi on ollut ansiotulojen määräaikainen solidaarisuusvero.
Hallituksen esityksessä todettiin yksinkertaisesti, että ”eläketulon lisäveron ensisijaisena tarkoituksena on kerätä verotuloja niiltä, joiden veronmaksukyky on korkealla tasolla”.
Tämä ajatus oli koko lailla absurdi, sillä aivan samalla perusteella eläkkeeseen kohdistuu normaali progressiivinen ansiotulojen verotuskin. Kuinka montaa päällekkäistä progressiivista tuloveroasteikkoa voidaan pitää hyväksyttävänä? Minusta yhden pitäisi riittää niin palkansaajille kuin eläkkeensaajillekin.
Tuplaraippaveron säätämisen sijaan meidän pitäisi ennen pitkää päästä eroon siitä ensimmäisestäkin raippaverosta.
Teemu Lehtinen
Kommentoi