Hallitusohjelman verolinjauksista kiinteistöverotukseen kaavaillut mittavat muutokset ovat toistaiseksi menneet aika vähällä huomiolla.
Nyt on korkea aika herätä, sillä kiinteistövero vaikuttaa kattavasti suomalaisten asumiskustannuksiin ja hallituksen kaavailemat muutokset ovat monilta osin kyseenalaisia ja harkitsemattomia.
Viime vaalikaudella täystyrmäyksen saanutta luonnosta kiinteistöverotuksen arvostusuudistukseksi aiotaan viilata ja lykkiä eteenpäin.
Varsinainen uusi kummajainen on kuitenkin hallituksen linjaus nostaa tonttien kiinteistöveron pakollinen alaraja 1,30 prosenttiin.
Arvostusuudistus ja tonttien verotuksen pakkokiristys ovat yhdessä varsin toksinen kokonaisuus.
* * *
Kiinteistövero menee kunnille, joten niiden pitäisi luonnollisesti myös saada itse päättää mahdollisimman vapaasti sen tasosta omassa kunnassaan.
Näinhän on jo nyt ansiotulojen verotuksessa. Kuntien oikeutta vapaasti päättää omasta kunnallisveroprosentistaan ei ole mitenkään rajoitettu. Kiinteistöverotuksessa kunnille on kuitenkin asetettu ala- ja ylärajat, joiden väliin prosentit on päätettävä.
Tonttien osalta kiinteistöveron alaraja on nyt 0,93 prosenttia. Hallitusohjelman mukaan tämä siis on jatkossa pakko korottaa vähintään 1,30 prosenttiin. Nyt alarajalla olevissa kunnissa tonttien verotus kiristyy peräti 40 prosenttia.
Mitään asiallista perustetta tälle pakkokiristykselle ei ole esitetty. Vaikeaa se olisikin, sillä kunnathan voisivat jo nytkin halutessaan nostaa kiinteistöveron uuden alarajan tasolle.
Kyseessä on täysin perusteeton kuntien holhoaminen, jonka maksumiehiksi aiotaan panna epäonnisten kuntien asukkaat.
Alarajan nosto kiristää suomalaisten kiinteistöverotusta yhteensä 110 miljoonaa euroa. Tästä lähes kaksi kolmasosaa kohdistuu vain kahden kunnan eli Helsingin ja Espoon veronmaksajille.
Harva muukaan suomalainen välttyy kokonaan tältä perusteettomalta kiristykseltä, sillä tonttien veroprosenttia on korotettava peräti 245 kunnassa.
* * *
Entä sitten se arvostusuudistus?
Viime vaalikaudella edellisen hallituksen luonnostelema uudistus kaatui lopulta kritiikkiryöpyn jälkeen.
Luonnoksesta puuttuivat asianmukaiset arviot uudistuksen vaikutuksista, vaikka hallitus oli ohjelmassaan luvannut, että ”uudistus ei saa johtaa kohtuuttomiin muutoksiin kenenkään kiinteistöverossa”, ja että ”uudistusta arvioidaan kohtuullisten muutosten näkökulmasta ennen kuin se annetaan”.
Nyt arvostusuudistusta tarjotaan siis uudestaan. Odottaa sopii, että vaikutusarviot ovat tällä kertaa kattavat ja esitys vaikutuksiltaan selvästi kohtuullisempi kuin viimeksi.
Mutta tällä kertaa tilanne on entistä haastavampi.
Uusi hallitus on nimittäin luvannut vain arvostusuudistuksen osalta, että ”muutokset ovat kohtuullisia kiinteistöjen omistajille”.
Tässä yhteydessä ei ole puhuttu mitään samaan ohjelmaan nyt uutena lisätystä tonttien kiinteistöveron pakkokiristyksestä, puhumattakaan näiden kahden muutoksen yhteisvaikutuksen kohtuullisuudesta.
Tuplakiristys voi kumuloitua samaan kiinteistöön tavalla, jota ei voi kokonaisuutena pitää kohtuullisena, vaikka pelkkä arvostusuudistus yksin tarkasteltuna sitä ehkä olisikin.
Tätä ei ole taidettu harkita ihan loppuun asti.
Kun hallitus roiskii kiinteistöveromuutoksia, on kansalaisten syytä pitää lompakoistaan kiinni.
Teemu Lehtinen
Kommentoi