Hallituksen budjettiriihi lähestyy ja keskustelunaiheet ovat valitettavan tutut. Valtiontalouden näkymät ovat ankeat, joten keskustelua käydään mahdollisista uusista leikkauksista aiempien jatkoksi. Kevään kehysriihessähän päätettiin jo kolmen miljardin euron lisäsopeutuksesta, mikä jakautui puoliksi veronkiristyksiin ja menosäästöihin.
Ei ole ihme, jos tämä kuulostaa oudon tutulta. Vaalikaudella 2011–2015 Jyrki Kataisen sixpack-hallitus sopeutti julkista taloutta samalla pahamaineisella 50/50 -periaatteella: puolet veronkiristyksiä ja puolet menosäästöjä. Jälki oli koko lailla karmivaa, kun kuoppaa kaivettiin vuosi vuodelta syvemmäksi uusilla veronkiristyksillä.
Täyskäännös koitti vihdoin vaalikaudella 2015–2019, kun Juha Sipilän porvarihallitus päätti kohdistaa julkisen talouden sopeutustoimet vain menoleikkauksiin ja rakenneuudistuksiin. Verotusta ei siis enää kiristetty. Kansantalous kääntyi kasvuun ja julkinen talouskin lähestyi tasapainoa.
* * *
Miksi tämä historia on juuri nyt ajankohtainen?
Pääministeri Petteri Orpon porvarihallitus on ennättänyt lyhyessä ajassa kokeilla molempia yllä kuvattuja vaihtoehtoja.
Hallitus aloitti kesäkuussa 2023 julkaistussa hallitusohjelmassa tukevasti Sipilän hallituksen linjoilla. Kuuden miljardin euron sopeutustoimet ankkuroitiin pelkästään menosäästöihin ja rakenneuudistuksiin. Verotusta ei kokonaisuutena kiristetty. Alku olikin lupaava.
Mutta heti seuraavana keväänä tapahtui julkisen talouden hoidossa täyskäännös. Huhtikuun 2024 kehysriihessä uudet kolmen miljardin euron lisäsopeutustoimet jaettiin tasan veronkiristyksiin ja menosäästöihin. Molempia listattiin puolentoista miljardin edestä.
Tämähän näytti yllättäen olevan suoraan Kataisen sixpack:in pelikirjasta, vaikka alkuperäinen hallitusohjelma oli kaikkea muuta.
* * *
Talouspolitiikan uskottavuus on tällaisessa tilanteessa luonnollisesti koetuksella. Ilmaan jäi myös suuri kysymys: miten hallitus aikoo toimia jatkossa, kun julkista taloutta sopeutetaan?
Onko tarkoitus edetä koko jäljellä oleva vaalikausi uudella 50/50 -linjalla? Vai palataanko julkisen talouden hoidossa hallitusohjelman linjalle, ja lopetetaan verotuksen yleinen kiristäminen?
Alkuperäinen hallitusohjelma oli tässä suhteessa johdonmukainen ja selkeä, mutta kevään kehysriihessä sen linjaukset julkisen talouden hoidosta menivät silppuriin.
Mitään uutta ei ole kuitenkaan tullut tilalle. On vain kehysriihessä tehty kertaluontoinen päätös yhdestä sopeutuspaketista.
* * *
Veropolitiikassa pitkäjänteisyys, johdonmukaisuus ja ennustettavuus ovat ensiarvoisen tärkeitä asioita. Hallituksen kehysriihessä tekemät hätäiset veropäätökset olivat tässä suhteessa erityisen ongelmallisia.
Ansiotulojen verotuksen ankaran progression kiristäminen entisestään, eläkkeiden perusteeton tuplaraippavero, kotitalousvähennyksen kohtuuton leikkaaminen sekä arvonlisäveron hätäinen korottaminen nakersivat luottamusta hallituksen veropolitiikkaan.
Kun veroratkaisuja neuvotellaan vaalikauden aikana jatkuvasti uusiksi, saadaan helposti aikaan silppua ja sälää. Lyhytjänteisillä muutoksilla synnytetään myös haitallista epävarmuutta verotuksen tulevista muutoksista.
Jos haluamme Suomeen lisää investointeja ja uskoa tulevaisuuteen, on toimittava päinvastaisella tavalla.
Hallitukselta sopiikin jatkossa odottaa luottamusta herättäviä toimia veropolitiikan uskottavuuden palauttamiseksi. Hyvä ensimmäinen askel olisi selkeä ilmoitus, että verotusta ei enää tällä vaalikaudella ainakaan kiristetä.
Teemu Lehtinen
Kommentoi