Hallituksen budjettiriihen oudoin veropäätös on helppo nimetä. Jostain syystä hallitus katsoi perustelluksi suunnata kaikkein ankarimman veronkiristyksen tavanomaisesta kotitaloustyöstä, hoivasta ja hoidosta myönnettävään kotitalousvähennykseen.
Tänä vuonna vähennys näistä töistä on 60 prosenttia, ensi vuonna vain 35 prosenttia. Omavastuu nousee samalla 150 euroon ja vähennyksen enimmäismäärä alenee 3 500 eurosta 1 600 euroon.
Esimerkiksi 1 000 euron hoivatyöstä saatu vähennys alenee 500 eurosta vain 200 euroon ensi vuonna.
Hoidon ja hoivan vähennystä ei siis vain hieman höylätä pienemmäksi, vaan se halkaistaan saman tien kirveellä kahtia.
Mitään asiallista perustelua näin rajun leikkauksen suuntaamiseen juuri tavanomaiseen kotitaloustyöhön, hoitoon ja hoivaan ei ole edes yritetty esittää.
Tämä on kohtuutonta ja myös vastuutonta tilanteessa, jossa julkisten sote-palvelujen tuotanto ja rahoitus ovat kasvavan paineen alla.
* * *
Kotitalousvähennyksen avulla moni suomalainen on voinut hankkia itselleen tai läheisilleen apua arjesta selviytymiseen ja tukipalveluita pärjäämiseen kotona omien voimien hiipuessa.
Samalla on tarjottu työtilaisuuksia ja edistetty yrittäjyyttä kotitalouspalvelujen kehittyvällä toimialalla.
Pienten lasten vanhempien laaja osallistuminen työelämään ja ikääntyvien kansalaisten selviäminen mahdollisimman pitkään kotona ovat kaiketi hallituksenkin mielestä tavoiteltavia asioita.
Miksi siis sahata omaa oksaa puolittamalla juuri tämä vähennys?
* * *
Olisikohan vanhakantainen ajatus ”piikayhteiskunnasta” tehnyt yllättävän paluun?
Edellinen Sanna Marinin hallitus oli jo päässyt näistä ajatusluutumista eroon, kun se päätti vuonna 2022 nostaa muista kuin remonttitöistä myönnettävän kotitalousvähennyksen nykyiseen 60 prosenttiin.
Nykyinen Petteri Orpon hallitus päätti jatkaa korotusta vielä vuoden 2024, mutta nyt tämä ”kokeilu” ollaan vuonna 2025 päättämässä vain kolmen vuoden jälkeen. Mitään analyysiä korotuksen vaikutuksista ei ole julkistettu, eli leikkaus on tehty hätäisesti ja vailla asiallisia perusteluita.
Pelkkä tarve lisätä verotuottoja budjettialijäämän paikkaamiseksi ei ainakaan käy verukkeesta. On parempi verottaa haittoja kuin hyötyjä, joten lisäverotuottoja haettaessa esimerkiksi valmisteverot ovat paljon luontevampi kohde.
Tavanomaisten kotitaloustöiden, hoidon ja hoivan kotitalousvähennyksen korottaminen 40 prosentista 60 prosenttiin on maksanut vain 40 miljoonaa euroa vuodessa. Silloin ei edes huomioida vähennyksen muita verotuottoja lisääviä ja julkisia menoja vähentäviä vaikutuksia.
Muiden kuin remonttitöiden osuus kotitalousvähennykseen oikeuttavista kustannuksista on ollut vain viidesosa. Valtaosa eli neljä viidesosaa on siis ollut remonttitöitä, joiden osalta kotitalousvähennys alenee ensi vuonna nykyisestä 40 prosentista 35 prosenttiin.
Remonttitöistä kotitalousvähennystä on voinut tänä vuonna kertyä enintään 2 250 euroa. Vuonna 2025 vähennys on hallituksen leikkauksen jälkeen yhteensä enintään 1 600 euroa kaikkien vähennykseen oikeuttavien töiden osalta.
* * *
Hallituksen olisi syytä perua kaikki kotitalousvähennykseen kaavaillut leikkaukset ja pitää vähennys vuoden 2024 tasolla.
Kotitalous-, hoiva- ja hoitotöiden osalta korotetun kotitalousvähennyksen jatkaminen maksaisi 40 miljoonaa euroa. Ja kaikkien muiden kotitalousvähennykseen kaavailtujen kiristysten peruminen maksaisi lisäksi 100 miljoonaa euroa.
Tämän verran pitäisi kaivaa lisää verotuottoja esimerkiksi haittaveroista, tai vielä mieluummin menosäästöistä.
Teemu Lehtinen
Kommentoi