Jos kenelläkään oli tähän asti epäselvyyttä kuntavaalien merkityksestä verotukselle, Ylen ensimmäinen puheenjohtajatentti avasi varmaan monien silmät.
Ainakin vihreät tuntuu lähtevän vaaleihin selkeällä verotuksen kiristämisen kärjellä. Kysyttäessä pitääkö kunnissa tarpeen tullen säästää menoja vai korottaa veroja, puolueen puheenjohtaja kertoi mieluiten nostettavan ansiotuloista menevää kuntaveroa tai kiinteistöveroa.
Muita veroja ei kunnilla enää olekaan kiristettävänä, kun koiraverosta taannoin luovuttiin.
Varsinainen yllätys kuitenkin saatiin, kun samainen puheenjohtaja vaati lisäksi säädettäväksi uuden maakuntaveron.
Minkäänlaisena jarruna tälle vaatimukselle ei toiminut se tosiasia, että ei ole näköpiirissä sellaisia maakuntia, joille uuden maakuntaveron voisi ohjata.
Eduskunnan käsittelemässä sote-uudistuksessahan hallitus esittää perustettavaksi vain hyvin rajattuja tehtäviä hoitavia hyvinvointialueita, jotka valtio rahoittaa.
Hallitus ei ole missään vaiheessa esittänyt näille sote-palveluja pyörittäville hyvinvointialueille verotusoikeutta. Sellaisen veron nimenkin pitäisi kaiketi olla ”hyvinvointivero”, mutta en minä ole kuullut kenenkään sellaista esittävän.
* * *
Mistä ajatus juuri nyt säädettävästä maakuntaverosta sitten juontaa juurensa?
Hallitus päätti jo viime lokakuussa selvittää mahdollista seuraavaa uudistusta, jossa sote-palvelut tulisivat osaksi uusia monialaisia maakuntia. Samalla hallitus päätti selvittää näille maakunnille menevän uuden maakuntaveron käyttöönottoa.
Monialaisia maakuntia selvitettiin parlamentaarisessa hankkeessa, joka tyrmäsi hyvinvointialueiden tehtävien merkittävän laajentamisen.
Maakuntaveroa selvitettiin puolestaan parlamentaarisessa komiteassa, jossa itsekin olin asiantuntijajäsenenä. Uuden veron säätäminen on iso asia, jota pitääkin selvittää kunnolla ennen poliittisten päätösten tekoa.
Lopputulos: maakuntavero on ainakin tässä vaiheessa toteuttamiskelvoton, eikä kovin hyvältä näytä pidemmällä tulevaisuudessakaan.
Maakuntaveron vaikutus verojärjestelmään olisi selkeän kielteinen. Komitean tarkasteluissa havaittiin lisäksi, että maakuntavero toimisi huonosti myös nyt perustettavien hyvinvointialueiden näkökulmasta katsottuna.
Alueiden veropaineissa on suuret erot, jotka kaiken lisäksi kasvavat lähivuosikymmeninä. Tämän seurauksena alueiden itse päättämät veroprosentit uhkaavat eriytyä ajan myötä merkittävästi, mikä olisi kuntaverojen erojen päälle tullessaan helposti ongelma perustuslainkin kannalta.
Maakuntaveron tarpeellisuutta on komitean mukaan aiheellista arvioida tulevaisuudessa vain, mikäli hyvinvointialueiden tehtäviä oleellisesti laajennettaisiin hallituksen nyt esittämästä.
Tällöin pitäisi myös tarkastella laajasti julkisen sektorin tehtäviä ja rahoitusta.
Lisäksi ennen mahdollisten uusien veroratkaisujen harkitsemista olisi hallituksen nyt esittämän hyvinvointialueiden rahoitusmallin toimivuudesta saatava ensin riittävästi kokemuksia.
Johtopäätöksille antaa erityistä painoa se, että komitean laaja enemmistö oli niiden osalta varsin yksituumainen. Myönteisempää suhtautumista maakuntaveroon esitti vain kaksi puoluetta.
Suomeksi sanottuna: tehdään vain yksi iso uudistus kerrallaan, eikä monta rinnakkain.
Vaalit tai ei, uusia veroja ei voi noin vain roiskia tulemaan, kaikki huolelliset selvitykset ja järkiperusteet sivuuttaen.
Teemu Lehtinen
Kolumni ilmestyy Taloustaidossa 19.5.2021.
Kommentoi