Inflaation kiihtymisestä on tullut suuri ongelma kaikkialla maailmassa. Suomessakin kuluttajahinnat nousivat huhtikuussa jo 5,7 prosenttia.
Tällaisiin lukemiin emme ole viime aikoina tottuneet. Vain joitakin vuosia sitten inflaatio oli kroonisesti lähellä nollaa, ja suurempana riskinä pidettiin yleensä deflaatiota eli hintatason laskua.
Vaikka hintojen nopea nousu alkoi korostetusti energiasta, on inflaatio kiihtymässä varsin laaja-alaisesti. Yritykset kaikilla toimialoilla pyrkivät luonnollisesti siirtämään kasvavat tuotantokustannukset omiin hintoihinsa.
Palkkojen nousu on toistaiseksi ollut maltillista, joten palkat ovat jääneet selvästi hinnoista jälkeen. Kun verotuskin pysyy edellisvuoden tasolla, palkansaajien nettoansioiden ostovoima sukeltaa selvästi tänä vuonna.
* * *
Miltä vuosi 2023 näyttää tällä hetkellä?
Palkansaajan nettoansioiden ostovoimaan vaikuttavat palkka, hinnat ja verot. Näiden osalta kaikki on vielä auki.
Palkat ratkeavat syksyllä. Kevätkauden riitaisa sopimuskierros ja ankea ostovoimakehitys kasaavat rajuja paineita syksyn työmarkkinavääntöihin.
Hintojen kehitystä ei ole helppo ennustaa, mutta kerran käyntiin lähtenyttä inflaatiota on vaikea uudestaan hillitä. Palkansaajien ymmärrettävä pyrkimys huolehtia ostovoimasta palkankorotuksilla kasvattaa toisaalta yritysten kustannuksia, jotka ne luonnollisesti pyrkivät siirtämään omiin hintoihinsa.
Hintojen ja palkkojen kiihtyvän nousurallin käynnistyminen on siis nyt ilmeinen riski. Se ei johtaisi pitkässä juoksussa parhaaseen mahdolliseen lopputulokseen sen paremmin koko kansantalouden kuin palkkojen ostovoimankaan kannalta.
* * *
Ja tästä päästään ostovoiman kolmanteen tekijään eli veroihin.
Pääministeri Sanna Marinin hallitus on tähän asti koko vaalikauden keskittynyt menojen kasvattamiseen ja verotusta on kiristetty. Nyt on juuri oikea hetki tarkistaa veropolitiikan kurssia kevenevään suuntaan.
Valtiovarainministeri Annika Saarikko onkin väläyttänyt verotuksen keventämistä vuonna 2023, ja myös demareiden taholta on viestitty positiivista suhtautumista aiheeseen.
Hallituksen kaavailut ovat kannatettavia.
Ansiotulojen verotuksen keventäminen on nyt win-win. Se on hyvää rakenteellista veropolitiikkaa muutenkin, mutta tässä herkässä tilanteessa sillä olisi myös erityistä merkitystä nettoansioiden ostovoiman turvaamisessa.
Hallituksella on elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessään oiva tilaisuus vaikuttaa veroratkaisuillaan positiivisesti vuoden 2023 ostovoimanäkymiin ja samalla myös tunnelmiin työmarkkinapöydissä.
* * *
Entä eläkkeensaajat?
Indeksitarkistukset turvaavat osaltaan eläkkeiden ostovoiman säilymistä. Työeläkeindeksi perustuu pääosin toteutuneeseen kuluttajahintojen muutokseen. Ensi vuonna työeläkkeiden indeksikorotukset tulevatkin olemaan selvästi suuremmat kuin mihin viime vuosina on totuttu.
Verotuksen osalta on hyvä muistaa, että eläkkeetkin ovat ansiotuloja. Ostovoimaa ylläpitävän ansiotulojen verotuksen keventämisen tulee luonnollisesti koskea myös eläkkeiden verotusta.
Teemu Lehtinen
Kommentoi