Hallitus selvittää ohjelmansa mukaisesti ”perintöveron korvaamista perinnöksi saadun omaisuuden luovutusvoiton verotuksella”. Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT laatii parhaillaan hallitukselle selvitystä aiheesta.
Kannattaa huomata, että tässä ei puhuta lahjaverosta mitään.
Hallituksen huhtikuun lopulla pidettävässä ”kasvuriihessä” on tarkoitus päättää uusista kasvua edistävistä veromuutoksista, ja tähän kokonaisuuteen moni on viime aikoina esittänyt mukaan perintöveron – ja myös lahjaveron – poistoa.
Tämä helpottaisi epäilemättä ainakin yhtä ryhmää eli sukupolvenvaihdokseen valmistautuvia perheyritysten omistajia. Heidän huolensa ja nykyisen perintö- ja lahjaverotuksen vaikutuksiin kohdistama arvostelu on ymmärrettävää.
Vaikutukset kaikkiin muihin eli valtaosaan perillisiä olisivatkin sitten huomattavasti epäselvemmät. Voittajien lisäksi syntyisi helposti myös runsaasti häviäjiä.
* * *
Tyypillinen häviäjä voisi olla perillinen, jonka on myytävä perinnöksi saamaansa omaisuutta saadakseen varat käyttöönsä.
Asunto, kesämökki, osakkeita, rahasto-osuuksia. Näistä tavallinen suomalainen perintö usein koostuu. Tavallista on myös, että perillinen haluaa myydä saamansa omaisuuden eteenpäin ja muuttaa sen rahaksi.
Se on usein sekä yksilön että koko yhteiskunnan kannalta järkevää. Asunto ei turhaan jumitu perijälle, vaan se jatkaa matkaansa uudelle omistajalle, jolla on sille enemmän käyttöä. Sama koskee muutakin perittyä omaisuutta.
Perillisiä on myös usein enemmän kuin yksi, jolloin omaisuuden realisointi voi olla ainoa järkevä tapa jakaa perintö.
Mitä perintöverolle tehdäänkin, muutos ei saa johtaa tavallisten perintöjen verotuksen yleiseen kiristymiseen luovutusvoittojen verojen kautta. Myös edellä kuvatun kaltaiset omaisuuden haitalliset lukittumisvaikutukset on vältettävä.
Muitakin suuria avoimia kysymyksiä on, kuten oman asunnon myyntivoiton verovapauden kohtalo mahdollisessa uudistuksessa.
Perintöveron korvaaminen luovutusvoittoverolla olisi mittava uudistus, eikä sitä voi noin vain roiskia menemään.
* * *
Hallitus ei voi kuitenkaan käyttää uudistamisen vaikeutta verukkeena olla tekemättä perintöveroille tässä ja nyt mitään.
Perintöveroa pitää korjata heti, ja pahimpien puutteiden nopea korjaaminen on helppoa.
Ihan ensimmäiseksi pitäisi korottaa perintöveroasteikon alarajaa, joka on pidetty samana jo kuusitoista vuotta eli vuodesta 2009 alkaen.
Tuloveroasteikkoon on tehty asianmukaisia indeksitarkistuksia, mutta hallitus toisensa jälkeen on selittämättömästi jättänyt perintöveroasteikon alarajan korottamatta.
Nykyisellä hallituksella onkin loistava tilaisuus korjata vihdoin tilannetta ja nostaa perintöveron alaraja 20 000 eurosta 30 000 euroon.
Toinen pikainen korjaus olisi perintöveron maksuajalta perittävän koron kohtuullistaminen.
Hallitus toteutti hyvän muutoksen, kun se pidensi perintöveron maksuajan 10 vuoteen. Viitekoron päälle tulee kuitenkin tarpeettoman ankara 3,5 prosentin marginaali. Tänä vuonna viitekorko on 4,5 prosenttia eli perintöveron maksuajan korko on yhteensä peräti 8 prosenttia.
Kohtuullista olisi alentaa perintöveron maksuajan marginaali 2 prosenttiin eli samaksi kuin tuloverotuksen jäännösverossa.
Näillä kahdella pikaisella korjauksella päästäisiin jo hyvin liikkeelle nykyisen perintöveron kohtuullistamisessa. Seuraavaksi pitäisi katsoa perintöveroasteikon prosentteja alaspäin.
Teemu Lehtinen
Kommentoi