Hallituksella olisi halua keventää ansiotulojen verotusta uhkaavan palkkojen ja hintojen nousurallin hillitsemiseksi. Pääministeri Sanna Marin on väläytellyt veronkevennyksiä useaan otteeseen.
Myös valtiovarainministeri Annika Saarikko on kaavaillut veronkevennyksiä palkkamaltin tueksi, viimeksi ministeriönsä budjettiehdotusta esitellessään. Ministeriön ylimmät virkamiehet komppasivat.
Hallituksen kaavailut ovat kaikin puolin kannatettavia. Palkkamaltin ja veronkevennysten suotuisa yhdistelmä on juuri sitä, mitä tässä tilanteessa tarvitaan.
Työnjakokin on selvä: hallitus ratkaisee verot ja työmarkkinoilla päätetään palkat.
Hallituksen on siis osattava tehdä veroratkaisunsa itse. Jatkuvasti heikkenevät talousnäkymät ovat jo itsessään vahva peruste keventää ansiotulojen verotusta ensi vuonna.
Toisaalta on ymmärrettävää, jos hallitus haluaa ottaa kevennysten mittaluokasta päättäessään huomioon myös työmarkkinoilla muotoutuvan palkankorotusten yleisen linjan. Palkkamaltti ja veronkevennykset eivät voi yhdistyä, jos ei ole palkkamalttia.
Miten tämä kokonaisuus pitäisi ratkaista?
* * *
Hallituksen on avattava peli, ja sen jälkeen työmarkkinoiden on tehtävä oma osansa.
Pallo siirtyy seuraavaksi koko hallitukselle, jonka on elo-syyskuun vaihteen budjettiriihessä selvästi linjattava palkkamalttia edistävästä veronkevennyksestä. Sekä tarjolla oleva veronkevennys, että ehdot sen toteutumiseksi on ilmaistava riittävän selvästi.
Palkankorotusten linja muotoutuu sitten syksyn työmarkkinakierroksella.
Tänä vuonna eletään Ukrainassa käynnissä olevan sodan ja inflaation rajun kiihtymisen takia varsin poikkeuksellisia aikoja. Palkkoja ja hintoja uhkaava haitallinen nousukierre olisi katkaistava ja samalla pitäisi kantaa huolta nettopalkkojen ostovoimasta.
Tässä tilanteessa lopullisten veropäätösten lykkääminen odottamaan käynnissä olevan työmarkkinakierroksen tuloksia ei olisi mitenkään tavatonta.
Näinhän on tehty ennenkin, ja ihan onnistuneesti.
Esimerkiksi vuonna 2016 Juha Sipilän hallitus sitoi kaavailemansa tuntuvat veronkevennykset työmarkkinoilla saavutettavaan kiky-sopimuksen kattavuuteen. Täydet puolen miljardin euron lisäkevennykset luvattiin vain, jos kiky-sopimuksen kattavuus yltäisi 90 prosenttiin. Näin kävi, ja tarjolla olleet kevennykset toteutettiin lopulta täysimääräisinä.
Olennaista on tälläkin kertaa, että hallitus pitää veroratkaisuissa aloitteen ja päätösvallan koko ajan itsellään, samalla kun se edistää palkkamalttia tarjoamalla tuntuvia veronkevennyksiä.
Työmarkkinoille on vain kerrottava, mitä verotukselle tapahtuu eri vaihtoehtojen toteutuessa.
* * *
Millainen veronkevennyksen pitäisi tässä tilanteessa olla?
Tehokas vaikuttaminen kaikkien palkansaajien ostovoimanäkymiin edellyttäisi joka tapauksessa melko mittavaa ja kattavaa ansiotulojen verotuksen kevennystä ensi vuodelle.
Jos työmarkkinoilta odotetaan yleistä palkkamalttia, on myös sen edistämiseksi tarjottava veronkevennys syytä suunnata laajasti kaikkiin palkansaajaryhmiin.
Teemu Lehtinen
Kommentoi