Vuonna 2022 nopeasti noussut inflaatio on maltillistunut viime kuukausina vauhdilla. Maltillistuva ja silti poukkoileva inflaatio pitää sijoittajat kuitenkin varpaillaan.
Nyt inflaation tarina on edennyt vaiheeseen, jossa sijoitusmarkkinat hinnoittelevat jo onnellista loppua eli inflaation maltillistumisen nätisti kohti keskuspankkien tavoitetta. Tämä mahdollistaisi rahapolitiikan löysäämisen eli käytännössä ohjauskorkojen laskemisen nopealla aikataululla tämän vuoden aikana.
Marras-joulukuussa sijoittajat saivatkin tästä syystä nauttia vauhdikkaasta korkojen laskusta, mikä heijastui positiivisti eri sijoitusten tuottokehitykseen.
Onko saaga saatu kauniiseen päätökseensä? Inflaatiopeikko on nujerrettu ja jäljellä enää grande finale? Ehkei vielä kuitenkaan. Historia kertoo meille, että inflaatio muistuttaa enemmän amerikkalaista saippuaoopperaa kuin Disneyn piirrettyä. Seuraava juonenkäänne on aina nurkan takana, ja juuri kun luulit nähneesi kaikki tuotantokaudet, seuraava jo julkaistaan.
Kuvio 1 esittää USA:n kuluttajahintojen vuosimuutoksen 50-luvun alusta nykypäivään ja kertoo meille kaksi viestiä:
- Toipuminen vuoden 2022 kaltaisesta inflaatiopiikistä ei yleensä ole ollut tasaista, vaan pikemminkin pomppuista.
- Vaikka kolmen viimeisen vuosikymmenen aikana keskuspankit ovat verrattain hyvin saaneet pidettyä lähellä tavoitetta, liikkuvaan maaliin osuminen on silti erittäin hankalaa. Suurimman osan ajasta inflaatio on jotain muuta kuin tavoitellaan.
Kuvio 1. USA:n kuluttajahintojen vuosimuutos 1950-2023. Lähteet: Bloomberg, Macrobond.
On helppoa kuvitella lähikuukausien ajalle skenaario, jossa inflaatio maltillistuu edelleen. Siinä missä viime vuonna inflaatiota painoi alaspäin etenkin energian hinta, kevään aikana asumisen hinnalla tullee olemaan sama vaikutus.
Samaan aikaan pidemmällä aikavälillä globaalissa taloudessa on kuitenkin rakenteellisia tekijöitä, jotka ylläpitävät inflaatiopainetta: vihreä siirtymä ja puolustusmenojen kasvu lisännevät valtioiden alijäämiä tulevina vuosina. Deglobalisaatio eli teollisuustuotannon siirtäminen ainakin osittain takaisin Aasiasta länsimaihin lisäisi painetta palkkainflaatiolle. Globaalisti kiristynyt geopolitiittinen tilanne puolestaan lisää riskejä yllättävistä inflaatioshokeista.
Länsimaiden väestörakenteella eli ikääntyvällä väestöllä sanotaan usein olevan inflaatiota hillitsevä vaikutus, mutta asia ei välttämättä ole niin yksioikoinen. Työvoiman väheneminen samaan aikaan, kun tuotantoa siirretään takaisin kotiin, saattaisi olla päinvastoin inflaatiota kiihdyttävää.
Viime vuonna sijoittajia innostanut tekoäly tulee eittämättä parantamaan tuottavuutta, millä on inflaatiota maltillistava vaikutus. Epäselvää kuitenkin on, kuinka laajoja hyödyt ovat ja välittyvätkö ne reaalitalouteen jo lähivuosien aikana vai vasta paljon myöhemmin.
Mitä siis tekee sijoittaja, joka ei tiedä mitä tulee tapahtumaan?
Samaa mitä jokaisessa markkinatilanteessa – varautuu erilaisiin skenaarioihin hajauttamalla. Eri riskien suhteen tasapainoinen salkku on säänkestävä ratkaisu tilanteessa, jossa inflaatio nousee uudelleen, sekä tilanteessa, jossa inflaatio jatkaa maltillistumistaan.
Tulevat vuodet voivat hyvinkin olla eri omaisuuslajeihin, maantieteellisesti ja eri toimialoille hajautettujen salkkujen vuosia. Ainakin korkea inflaatio ja sen myötä noussut korkotaso ovat tuoneet mukanaan sen, että korkosijoitukset tarjoavat aivan erilaista tuottopotentiaalia kuin mihin totuimme 2010-luvun lopulla.
Hajautusmahdollisuuksia on siis nyt enemmän.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi