Asuntovelalliset ovat kesän ja alkusyksyn aikana saaneet hyviä uutisia. Asuntolainojen yleinen viitekorko 12 kuukauden Euribor laski syyskuussa jo alle kolmen prosentin käytyään ylimmillään noin 4,2 prosentissa vuonna 2023.
Jos kerran velallisille korkojen lasku on hyvä juttu, vastaavasti lainanantajille, eli muun muassa korkosijoittajille, sen kai pitäisi olla huono juttu, eikö?
Muutama asiakas onkin kysynyt, pitäisikö näille korkosijoituksille katsoa joku vaihtoehto nyt, kun korot laskevat.
Olen yrittänyt peittää hämmästykseni ja kysynyt: miksi ihmeessä?
Korkojen lasku boostaa korkosijoitusten tuottoa
Syy hämmästykseeni on se, että korkojen lasku lähtökohtaisesti nostaa korkosijoitusten hintoja. Se nostaa hintoja sitä enemmän, mitä pidempiä korkosijoitukset ovat. Jos korkosijoitusten duraatiota on neljä vuotta, tuottaa prosenttiyksikön lasku korossa karkeasti noin neljä prosenttia hyvää sijoittajalle.
Korkosijoittajille näyttäisi tällä hetkellä olevan tarjolla kaksi vaihtoehtoista skenaariota, joista kumpikaan ei ole huono. Joko korot laskevat, mikä tuo lisätuottoja, tai korot pysyvät korkealla, jolloin korkea kuponkikorko jatkaa juoksemistaan.
Kolmannen vaihtoehdon – korkojen lisänousun – todennäköisyys lähitulevaisuudessa näyttää jo niin alhaiselta, että se on mainittava lähinnä rahoitusalalle tyypillisesti vastuuvaraumaan liittyvistä syistä.
Korkosijoitukset siis nimenomaan hyötyvät korkojen laskusta, mutta katsotaan kuitenkin niitä vaihtoehtoja.
Kiinteistösijoituksille alempi korko olisi hyvä uutinen
Kiinteistösektori on tyypillisesti herkkä muutoksille korkotasossa, sillä velkavivun käyttö on keskeisessä roolissa. Korkojen nousu on viivästyttänyt uusia projekteja ja heikentänyt kauppa-aktiviteettia. Korkojen lasku olisi toivottu piristysruiske.
Sektori kokonaisuudessaan tuntuu olevan tällä hetkellä sijoittajien hylkimä, jonka takia osaavat sijoittajat poimivat helmiä hyvin houkuttelevilla ehdoilla. Yleensä tällainen ympäristö ei ole ollut kaikkein huonoin uusien sijoitusten tekemiselle. Ja tässä tapauksessa ”ei huono” tulee ymmärtää siten kuin suomalainen sen sanoo.
Vaikutusta osakemarkkinoille on vaikeampi arvioida
Korkojen nousu on painanut muun muassa pienten ja keskisuurten yhtiöiden, joidenkin kasvuyhtiöiden ja korkeavelkaisten yhtiöiden osakekursseja. Voisi olettaa, että korkotason laskun vaikutus olisi päinvastainen.
Pienten ja keskisuurten sekä kasvuyhtiöiden kurssit ovat painuneet korkojen noustessa, koska niiden kassavirrat ovat tyypillisesti keskimääräistä kauempana tulevaisuudessa. Tällöin kassavirtojen nykyarvo on herkkä muutoksille korkotasossa. Tässä tapauksessa kyse ei ole niinkään yrityksen liiketoimintaan vaikuttavasta tekijästä, vaan enemmänkin siitä, millaisia arvostuskertoimia markkinat ovat liiketoiminnasta valmiita maksamaan. Korkojen lasku olisi siis lähtökohtaisesti positiivinen tekijä, jos bisnes muutoin luistaa hyvin.
Korkeavelkaisille yhtiöille korkojen nousu taas on tarkoittanut, että niiden velanhoitokustannukset kasvavat, jolloin osakkeenomistajille jää viivan alle vähemmän. Jos velkaa on jouduttu rahoittamaan uudelleen nyt, kun korot ovat olleet korkealla, yritys maksanee korkeampaa korkoa joitakin vuosia. Viivan alle jää siis edelleen vähemmän. Korkojen lasku toisi helpotusta vasta viiveellä.
Osakemarkkinan tasolla oleellinen kysymys on, miksi korot laskevat?
Jos korot laskevat siksi, että talous ajautuu taantumaan ja keskuspankit joutuvat elvyttämään taloutta laskemalla ohjauskorkojaan, oletettavasti yritysten tuloskasvu tyrehtyy samanaikaisesti. Huono juttu osakesijoituksille. Tämän vaihtoehdon todennäköisyys on kuitenkin tämän vuoden aikana laskenut.
Jos korkotaso taas laskee sen vuoksi, että inflaatio asettuu nätisti keskuspankkien tavoitetasolle ja kiristävää rahapolitiikkaa voidaan siksi höllätä talouskasvun pysyessä riittävänä, vaikutus osakemarkkinoihin olisi todennäköisesti positiivinen.
Jos talouskasvu pysyy positiivisena, yritysten tuloksetkin todennäköisesti jatkavat kasvuaan. Korkojen laskiessa markkinat ovat valmiita maksamaan kasvavista tuloksista suurempia arvostuskertoimia. Hyvä juttu osakesijoituksille, ja tämä vaihtoehto on tullut tänä vuonna todennäköisemmäksi.
Monta jos-sanaa. Vastatakseni alun kysymykseen siitä, pitäisikö korkosijoituksille katsoa joku vaihtoehto nyt, kun korot laskevat, joudun käyttämään sitä vielä kertaalleen.
Nykyinen ympäristö on edelleen houkutteleva korkosijoittajalle. Korkojen pysyessä korkealla käy todennäköisesti hyvin, korkojen laskiessa käy vielä paremmin. Pelkästään korkojen laskun takia vaihtoehtojen katsominen on siis tarpeetonta.
Jos korkosijoitukset kuitenkin ovat salkussa vahvassa ylipainossa, voi salkun hajauttaminen myös muihin omaisuuslajeihin olla perusteltua.
Varmaa on vain se, että lampaiden laskemisen sijaan korkosalkunhoitajat hyräilevät nukkumaan mennessään kaikille lapsuudesta tuttua laulua:
Laske, laske korkonen, tuottovaikutustas mä tarkkailen,
Korkealla loistat vaan, lasket alas aikanaan.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi