Suomalaiset säästävät pahan päivän varalle ja hyvä niin. Pahaan päivään varautuminen tuntuu kuitenkin olevan niin syvällä kansanperinteessä, että välillä tunnumme unohtavan kokonaan hyvän päivän mahdollisuuden, mikä johtaa heikompaan taloudelliseen hyvinvointiin. Hyvään ja pahaan päivään kun täytyy varautua ja valmistautua eri tavalla.
Hyvän ja pahan päivän ero
Säästämisen ja sijoittamisen näkökulmasta hyvällä ja pahalla päivällä on kaksi keskeistä eroa.
Ensinnäkin, paha päivä tulee yleensä yllättäen ja säästöjä saattaa tarvita silloin nopeasti. Sen sijaan hyvän päivän ajankohta – oli kyse sitten lapsen syntymästä, kesämökin hankinnasta tai eläkepäivistä – on yleensä tiedossa jo jonkin verran etukäteen.
Toiseksi, osa pahoista päivistä – esimerkiksi työttömyysjakso – sattuu kohdalle todennäköisemmin silloin, kun taloudessa yleisesti menee huonosti. Tämä saattaa pakottaa myymään sijoituksia silloin, kun markkinatilanne niistä luopumiselle on epäedullinen. Tästä syystä pahaa päivän varten varattujen säästöjen riskitason tulisi olla maltillinen.
Hyvää päivää varten suunnittelu on siis helpompaa. Jos odotettu hyvä päivä on kaukana tulevaisuudessa, voi säästöillä ottaa enemmän riskiä parempaa tuottoa tavoitellen. Ja jos ajankohta on etukäteen tiedossa, onnistuu sijoituksista luopuminenkin todennäköisemmin suotuisalla hetkellä.
Puskuri pahalle päivälle, sijoitussalkku hyvälle
Itse olen päätynyt ratkaisuun, jossa varaudun pahan päivän varalle puskurirahaston ja vakuutusten yhdistelmällä. Muutaman kuukauden menoja vastaava puskurirahasto on talletuksissa ja käytettävissä koska tahansa.
Vastaavasti hyvän päivän varalle varattu varallisuus on sijoitettuna osakkeisiin, vaihtoehtoisiin omaisuusluokkiin ja nyt korkojen noustua osittain myös korkosijoituksiin.
Ajatuksena on, että sijoitussalkkuun ei tarvitse koskea pahan päivän tullen, mikä mahdollistaa pitkäjänteisen sijoittamisen korkeahkolla riskillä.
Nollakorkojen aika on ohi – paitsi tallettajille
Vanhan sanonnan mukaan säästöt sullotaan sukan varteen, mikä näyttää edelleen pitävän paikkansa. Suomalaisilla on virtuaalisukissaan eli talletuksissa Suomen Pankin tuoreimpien tilastojen mukaan yhteensä noin 113 miljardia euroa 0,85 prosentin keskikorolla. Käyttötileillä makaa noin 78 miljardia euroa keskimäärin 0,31 prosentin korolla.
Sukan varteen säästämisestä soisi ihmisten pääsevän eroon ympäristössä, jossa inflaatio laukkaa 5,5 prosentissa, 12 kuukauden Euribor huitelee yli 4 prosentissa ja korkosijoitukset ovat houkuttelevampia kuin vuosikausiin.
Kenties meidän kannattaisi säästää enemmän myös hyvän päivän varalle?
Topias Kukkasniemi
Kommentoi