What goes up, must come down. Se mikä menee ylös, tulee myös alas.
Lauseenparsi sovitetaan useimmiten Sir Isaac Newtonin suuhun, mutta vähintään yhtä tiheään sitä käytetään sijoitusmarkkinoista puhuttaessa.
Tänä vuonna on totisesti nähty liikettä molempiin suuntiin.
USA:n kymmenvuotisen valtionlainan korko oli vuoden alkaessa 3,87 prosenttia. Lokakuussa korko käväisi ylimmillään aavistuksen yli 5 prosentissa, minkä jälkeen on positiivisten inflaatiouutisten ja keskuspankin ennenaikaisen joululahjan innoittamina lasketeltu uudelleen 3,9 prosentin tuntumaan.
Euroopassa korkovuoristorata on ollut hieman loivempi, mutta vauhtia ei ole täälläkään puuttunut: Saksan 10-vuotinen valtionlaina avasi vuoden 2,57 prosentissa, käväisi ylimmillään 2,97 prosentissa lokakuun alussa ja on sen jälkeen painunut 2,1 prosenttiin.
Vuosi on ollut korkosijoittajille tuottoisa: euroalueen valtionlainat ovat tuottaneet yli +5 prosenttia, vähäriskiset investment grade -yrityslainat yli +6 prosenttia ja korkeamman riskin high yield -yrityslainat yli +10 prosenttia.
Aivan toisenlaiset lukemat olivat taululla vuoden 2022 päätteeksi: tuolloin valtionlainoihin sijoittaneet ottivat takkiin lähes -17 prosenttia, investment grade -lainat lähes -14 prosenttia ja high yield -lainat yli -11 prosenttia.
Vaikuttaakin siltä, että se mikä painetaan pinnan alapuolelle, ponnahtaa ennemmin tai myöhemmin korkin lailla takaisin ylös.
Vai mitä mieltä olette tämä vuonna markkinoita dominoineesta seitsikosta Alphabet, Amazon, Apple, Meta, Microsoft, NVIDIA ja Tesla? Kuluvan vuoden tuotto on noin +100 prosenttia, viime vuoden tuotto noin -42 prosenttia.
Entä mistä sijoittajan kannattaisi lähteä tutkailemaan ensi vuoden mahdollisesti pinnalle ponnahtelevia korkkeja? Kenties kiinteistöistä tai kiinteistöyhtiöistä, jotka ovat korkojen noustessa olleet paineessa? Pienten ja keskisuurten yhtiöiden kurssikehitys on ollut tahmeaa jo parin vuoden ajan ja arvostustaso on painettu alas, mutta korkojen laskun myötä nekin ovat piristyneet marras-joulukuussa.
Globaalilla osakemarkkinalla tuotot ovat tänä vuonna keskittyneet poikkeuksellisen harvalukuiseen joukkoon. Yllä mainitut seitsemän amerikkalaisten teknologiayhtiötä ovat tuoneet yli 40 prosenttia koko globaalin markkinan tuotoista. Ehkäpä ensi vuonna on muiden aika loistaa?
Sijoitusmarkkinat muodostuvat ihmisten toiminnasta, eivätkä markkinoilla fysiikan lait päde. Kenties juuri siksi Sir Isaac väitetysti menetti suurehkon omaisuuden vuoden 1720 markkinapaniikissa. Newtonin kerrotaan todenneen, että hän kykeni selittämään taivaankappaleiden liikkeet, mutta ei ihmisten hulluutta.
Useasti edellisvuoden häviäjät ovat kuitenkin olleet seuraavan vuoden voittajia ja vuoteen 2024 tähyävälle sijoittajalle tämän vuoden hylkiöt tarjoavat nytkin hedelmällisen maaperän ensi vuoden kurssikomeettojen etsimiseen.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi