Jos sinun tulisi etukäteen valita kourallinen indikaattoreita, joita saat seurata, mutta muutoin joutuisit sijoittamaan täydellisessä uutispimennossa koko ensi vuoden ajan, mitkä indikaattorit valitsisit?
Kysymys on vaikea ja vähän absurdi, mutta tällaisella ajatusleikillä olen aina ennen uuden vuoden alkua pyrkinyt hahmottamaan, mikä juuri sillä hetkellä on olennaista ja miten sitä voisi seurata. Keskeistä mittareille on, että ne kuvaavat lähes reaaliajassa mitä maailmassa tapahtuu. Indikaattorit, jotka julkaistaan pitkällä viiveellä, voi siis suosiolla unohtaa.
Tässä valintani vuodelle 2023:
1. USA:n työmarkkinaluvut
Työmarkkinoiden kehitys linkittyy nyt kahteen keskeiseen teemaan: inflaatioon ja talouskasvuun.
USA:ssa inflaatio näyttää maltillistuvan, eikä kyse ole enää energian ja raaka-aineiden hintojen noususta. Palvelusektorin osuus kokonaisinflaatiosta kasvaa tasaisesti ja palvelusektorilla työvoiman osuus kokonaiskustannuksista on merkittävä. Työmarkkinat ovatkin nyt keskeinen tekijä inflaatiokehityksen kannalta.
Mikäli työttömyys pysyy alhaisena ja palkat kohoavat tuntuvasti, kuten tänä vuonna on käynyt, kokonaisinflaatio maltillistuu hitaasti. Inflaation verkkainen maltillistuminen puolestaan tarkoittaisi todennäköisesti, että keskuspankin on jatkettava rahapolitiikan kiristämistä pidempään kuin markkinat nyt odottavat.
Samaan aikaan työmarkkinoiden kehitys kertoo yleisestä talouskehityksestä. Jos työttömyys alkaa lisääntyä, kielii se suhdanteen viilenemisestä. Tällaisessa tilanteessa rahapolitiikan kiristämispaineet olisivat vähäisemmät ja ohjauskoron nostosyklin huippu saattaisi tulla vastaan odotettua nopeammin, mikä olisi sijoitusmarkkinoilla positiivinen asia – sillä ehdolla, että talous vain viilenee eikä romahda.
2. Kuluttajien ja yritysten luottamusta kuvaavat indeksit
Kuluttajille ja yritysten ostopäälliköille tehtävät kyselytutkimukset antavat verrattain hyvän käsityksen siitä, mitä eri talouden toimijat ajattelevat lähikuukausien kehityksestä.
Toistaiseksi kuluttajaluottamus Euroopassa on energiakriisin myötä heikentynyt ja ihmiset keskimäärin odottavat oman taloudellisen tilanteensa heikkenevän, mutta USA:ssa kuluttajat porskuttavat edelleen nousukauden tunnelmissa. Mikäli jenkkikuluttaja hyytyy, on maailmantalouden vaikea vahvistua. Toisaalta positiivista nykytilanteessa on, että globaalin talouden kannalta keskeinen veturi on voimissaan.
Yrityksistä luottamus on tällä hetkellä heikointa paradoksaalisesti USA:n palvelusektorilla, jonka pitäisi olla vahva kulutusjuhlien ollessa parhaimmillaan. Heikot näkymät selittynevät ensisijaisesti vaikeuksilla saada riittävästi työvoimaa eikä niinkään kysynnän heikkenemisellä.
Teollisuuden luottamus, joka toistaiseksi on pysytellyt verrattain hyvänä, on perinteisesti ennakoinut talouden suhdannekäänteitä molempiin suuntiin suhteellisen hyvin, minkä vuoksi se kannattaa pitää näkökentässä.
3. Saksan ja Italian valtionlainojen korkoero
Euroalueella kaikki hyvin? Se selvinnee nopeasti vilkaisemalla Saksan ja Italian valtionlainojen korkoeroa. Kuprut ja kohonneet riskit euroalueella näkyvät tyypillisesti tässä kuumemittarissa.
Ero on tämän vuoden mittaan hiipinyt hiljalleen leveämmäksi, mutta ei ole lähelläkään eurokriisin lukemia. Nykytasoja korkeampia lukemia löytyy myös koronakeväältä ja vuosilta 2018–2019. Euroalueella on siis ainakin toistaiseksi rauhallista.
4. Teollisuusmetallien hinnat
Teollisuusmetallien hinnat korreloivat tyypillisesti maailmantalouden kehityksen kanssa, mutta tarjoavat myös paremman puutteessa mittarin Kiinan kasvulle. Koronavirusrajoituksiaan löysäävä Kiina on ensi vuoden sijoitusmarkkinoille yksi mahdollinen jokerikortti, mutta maasta on ollut hankalaa saada luotettavaa talousdataa.
Kiina käyttää suuren osan maailman teollisuusmetalleista, esimerkiksi maailman kuparikysynnästä Kiinan osuus on noin puolet. Näin ollen metallien hinnat tarjoavatkin tietoa paitsi metallien kysynnän kehityksestä, myös Kiinan talouden vireestä. Mittari on toki puutteellinen, mutta sen vahvuus on reaaliaikaisuus, eikä maailmanmarkkinoiden hintoja taatusti muokata keskushallinnon toiveiden mukaisiksi.
Vaikka yllä mainitut indikaattorit kannattaa laittaa seurantaan, aikaisemmat vuodet kertovat, että yksin niihin ei kannata sijoitustoimintaansa perustaa. Esimerkiksi vuonna 2020 olisin mittareideni kanssa tyystin missannut koronaviruksen ja ihmetellyt uutispimennossani, mikä kumma töytäisi maailmantalouden jyrkänteeltä alas.
Uskoakseni tankkaankin siis heti uudenvuodenpäivänä tuttuun tapaan uutisia aamupuuron lusikoinnin yhteydessä.
Topias Kukkasniemi
Kommentoi