”Paljonko maailman osakemarkkinat tuottavat ensi vuonna?”
Tämä on kysymys, jota minulta kysytään toistuvasti. Yli 10 vuoden aikana en ole vielä keksinyt kysymykseen hyvää vastausta.
Yksinkertaisinta olisi tietysti vastata, etten tiedä. Vastaus olisi rehellinen, mutta ei hyödyttäisi asiakasta millään tavalla.
Toisaalta voisin vastata, että 95 prosentin todennäköisyydellä tuotto on jotain -25 prosentin ja +35 prosentin välillä. Tämäkin vastaus pitäisi paikkansa, mutta ei asiakkaan näkökulmasta olisi järin käyttökelpoista tietoa.
Näin ollen vakiovastaukseni on, että pitkällä aikavälillä osakemarkkinoiden vuotuinen tuotto on ollut 7–8 prosentin luokkaa ja että verrattuna pitkän aikavälin historialliseen tuottoon tuotto-odotus lähivuosille on tällä hetkellä markkinatilanteesta riippuen joko heikompi tai parempi.
Näin tehdessäni tunnen jonkinlaista sielunyhteyttä meteorologeihin ja ilmastotieteilijöihin, jotka saavat säännöllisesti osakseen kritiikkiä siitä, että väittävät pystyvänsä ennakoimaan ilmaston muuttumista, vaikka eivät osaa ennustaa edes huomisen säätä.
Niin kummalliselta kuin se kuulostaakin, pitkän aikavälin ennustaminen on helpompaa.
Sekään ei ole helppoa, mutta se on helpompaa, sillä erilaisten satunnaisten tapahtumien vaikutukset kumoavat toisensa ajan kuluessa. Kun päivätason käsittämätön kohina poistuu, jäljelle jää pitkän aikavälin loogisia trendejä.
Ilmiötä havainnollistaakseni olen laskenut oheiseen taulukkoon muutamia historiallisia tuottolukuja USA:n osakemarkkinoilta. Käytän USA:n osakemarkkinoita esimerkkiä, sillä se tarjoaa luotettavaa dataa pisimmiltä ajalta, mutta samat lainalaisuudet voi yleistää koskemaan laajemmin myös muita sijoitusmarkkinoita. Lisäksi käytän reaalituottoja, jotta eri aikakausina voimakkaasti vaihdellut inflaatio ei vaikuttaisi eri aikakausien vertailtavuuteen.
| Sijoitusajan- jakson pituus |
1 vuosi | 5 vuotta | 10 vuotta | 15 vuotta | 20 vuotta | 25 vuotta | 30 vuotta | 35 vuotta |
| Heikoimman ajanjakson vuotuinen tuotto | -38,9 % | -9,5 % | -4,1 % | -0,4 % | 0,7 % | 2,9 % | 4,3 % | 5,0 % |
| Parhaan ajanjakson vuotuinen tuotto | 58,2 % | 25,3 % | 17,9 % | 15,1 % | 12,9 % | 11,5 % | 10,3 % | 9,9 % |
| Negatiivisen tuoton ajanjaksojen lkm | 30 | 22 | 10 | 3 | 0 | 0 | 0 | 0 |
| Ajanjaksojen lkm yhteensä | 93 | 89 | 84 | 79 | 74 | 69 | 64 | 59 |
| Negatiivisten ajanjaksojen osuus | 32 % | 25 % | 12 % | 4 % | 0 % | 0 % | 0 % | 0 % |
Taulukko 1. USA:n osakemarkkinoiden reaalisen tuoton vaihtelu eri pituisilla rullaavilla ajanjaksoilla vuosina 1928-2020*.
Vuodet eivät ole veljeksiä. Yksittäisten kalenterivuosien tuotot vaihtelevat merkittävästi. Heikoin tuotto oli vuonna 2008 (-38,9 %), paras vastaavasti vuonna 1933 (+58,2 %). Noin kolmasosa kalenterivuosista päättyi negatiiviseen tuottoon.
Kun tarkastellaan 10 vuoden ajanjaksoja, enää noin kymmenes ajanjakso jää miinukselle. Heikoin 10 vuoden ajanjakso (-4,1 % vuotuistettuna) osuu niiden epäonnisten kohdalle, jotka ostivat teknokuplan loppupuolella vuonna 1998 ja myivät finanssikriisin pohjilla vuonna 2008.
Sijoitusajan pidentyessä yli 15 vuoteen ei negatiivisen tuoton ajanjaksoja enää juurikaan esiinny. Markkinat ovat siis toipuneet 30-luvun suuresta lamasta, toisesta maailmansodasta, 70-luvun öljykriisisistä, teknokuplasta ja finanssikriisistä sekä monesta pienemmästä kriisistä vähintään tässä ajassa.
Juuri tähän ilmiöön perustuu suositus pitkäjänteisestä sijoittamisesta. Sijoitusaikaa pidennettäessä tuotot alkavat hakeutua kohti pitkän aikavälin keskiarvoa ja niiden ajanjaksojen osuus, jolloin tuotto jäi negatiiviseksi, vähenee. Toisin sanoen lyhyen aikavälin kurssiheilunnan aiheuttama epävarmuus vähenee sijoitusajan pidentyessä.
On hankala ennustaa, sattuuko huominen sadekuuro kohdalle, mutta astetta helpompaa ennustaa, että lokakuussa on kylmempää kuin kesäkuussa.
Vastaavasti niille sijoittajille, joiden sijoitusaika on esimerkiksi lähivuosina koittavan eläköitymisen takia lyhyempi, suositellaan tyypillisesti vähäriskisempää sijoitussalkkua lyhyen aikavälin arvonheilunnan vähentämiseksi. Suositteleehan meteorologikin sadetakin tai sateenvarjon ottamista mukaan ihan varmuuden vuoksi, jos sää näyttää epävakaalta.
Esimerkki osoittaa myös, että aika ei kohtele meitä samalla tavalla. Vuosille 1928-2020 mahtuu pitkähköjäkin korkeamman ja matalamman tuoton ajanjaksoja eikä yksittäinen henkilö voi vaikuttaa siihen, minkälaisessä ympäristössä säästää ja sijoittaa. Sijoittamisen aloittaminen heti toisen maailmansodan jälkeen on vaikeasti toteutettava sijoitusstrategia, jos on sattunut syntymään vasta 50-luvulla.
Parempien aikojen odottaminen käteiskassan päällä istuen voi sekin käydä kalliiksi, jos markkinat jatkavat nousuaan ja tuottoja jää siksi saamatta. Koska huomisen säätä on niin vaikea ennakoida, kannattaa siis sijoittaa säällä kuin säällä ja luottaa siihen, että pitkällä aikavälillä tuotot hakeutuvat kohti keskiarvoa.
Tuleehan myrskynkin jälkeen aina poutasää.
Topias Kukkasniemi
*) Lähde: Mandatum Asset Management, Aswath Damodaran, Stern School of Business. Raakadata saatavilla täällä.
Kommentoi