veronmaksajat.fi

Suurhenkilöt voivat kääntää historian kulun, mutta eivät markkinoiden suuntaa

Topias Kukkasniemi
Topias Kukkasniemi

Kestävä vauraus

Topias Kukkasniemi on Mandatum Asset Managementin täyden valtakirjan asiakassalkkujen seniorisalkunhoitaja, jota kiinnostaa etenkin maailmantalous ja vastuullinen sijoittaminen. Intohimoinen kestävyyslajien harrastaja, jolle myös vaurastuminen on maraton.

Kryptovaluutat ylös, amerikkalaiset pienyhtiöt ylös, korot ylös, uusiutuva energia alas. Sijoitusmarkkinat tervehtivät Donald Trumpin valintaa presidentiksi ja republikaanien punaista aaltoa varsin voimakkaalla reaktiolla.

Sijoittajille tarjotaan nyt mahdollisuuksia lähteä mukaan lyhyen aikavälin trendeihin – ja toisaalta mahdollisuuksia harhautua pitkän aikavälin strategiastaan jahtaamalla pikavoittoja.

Seuraavassa neljä teemaa, johon Trumpin toinen kausi näyttää tuovan muutoksen.

Veronalennukset hyödyttävät amerikkalaisia yrityksiä

Yritysveron alentamisen vaikutus osakkeiden arvoon lienee Trumpin ajamista toimista kaikkein helpointa määrittää, sillä kyse on lähinnä veromatematiikasta. Kun verotetaan vähemmän, viivan alle jää enemmän jaettavaa omistajille.

USA:n markkinoiden rivakka nousu vaalituloksen selvittyä on siis tältä osin ymmärrettävää.

Toisaalta, koska toimien vaikutus on niin verrattain helppoa hahmottaa, luulisi kaikkien markkinatoimijoiden siihen jo kyenneen. Jos jonkun sijoituspäätös tästä eteenpäin perustuu siis veronalennuksiin, odottaa hän implisiittisesti suurempaa veronalennusta kuin mitä markkinat veikkaavat.

Kauppasota heikentäisi kaikkia, mutta Yhdysvaltoja kenties muita vähemmän

Trumpin suunnittelemien tuontitullien vaikutus lienee vaikeimmin arvioitavien joukossa. Pienempien amerikkalaisyhtiöiden osakekurssit säntäsivät vaalien jälkeen nousuun.

Markkinat ajattelevat niiden siis hyötyvän tulleista. Logiikka lienee se, että pienempien yhtiöiden liiketoiminta painottuu suuria enemmän kotimarkkinoille ja tullien myötä ne kohtaisivat vähemmän ulkomaista kilpailua.

Toisaalta tullit todennäköisesti kiihdyttäisivät inflaatiota ja heikentäisivät siten amerikkalaisten ostovoimaa. Voidaan siis kysyä, onko ulkomaalaisten kilpailijoiden heikkenemisestä paljonkaan hyötyä, jos asiakkailla ei ole rahaa millä ostaa?

Ajatus siitä, että tullit olisivat huono juttu muille ja hyvä tai neutraali USA:lle, on sekin turhan suoraviivainen. Muut maat todennäköisesti vastaisivat Yhdysvaltain asettamiin tulleihin omilla toimilla, mikä pahimmillaan aloittaisi globaalin kauppasodan. Kauppasodassa taas ei yleensä ole voittajia – toiset vain kärsivät enemmän kuin toiset. 

Kevyemmin reguloitu finanssisektori lentäisi korkeammalla

Amerikkalaisen finanssisektorin osakkeet ovat vaalien jälkeen olleet vahvassa nousussa, sillä markkinat ennakoivat Trumpin hallinnon purkavan toimialan sääntelyä.

Markkinatoimijoita ei voi syyttää ainakaan liiallisesta johdonmukaisuudesta, sillä vielä keväällä 2023 paniikin aiheena olivat kevyesti reguloitujen paikallispankkien heikossa hapessa olevat taseet.

Nämä huolet on nyt ainakin hetkeksi pyyhkäisty maton alle. Toivottavaa toki on, ettei niihin tarvitse tulevina vuosina palata.

Ilmakuoppia uusiutuvan energian nousussa

Uusiutuvan energian yhtiöiden kurssit ovat vastaavasti olleet matalapaineessa Trumpin vaalivoiton jälkeen, sillä republikaanien ennakoidaan investoivan vähemmän uusiutuvaan energiaan. Näin todennäköisesti tapahtuukin.

Metsää näyttää olevan hankalaa hahmottaa puilta.

Ensiksi, valtaosa investoinneista uusiutuvaan energiaan tulee jostain muualta kuin Yhdysvalloista. Suurin yksittäinen markkina on Kiina. Yhdysvaltojen osuus maailman kokonaisinvestoinneista uusiutuvaan energiaan on noin 15 prosenttia.

Toiseksi, Yhdysvalloissa merkittävä osa investoinneista tehdään osavaltiotasolla eikä liittovaltion taseesta. Esimerkiksi Kalifornia, joka noin 39 miljoonalla asukkaallaan on väkiluvultaan Puolan kokoinen, on jatkuvasti investoinut merkittäviä summia uusiutuvaan energiaan – myös Trumpin ensimmäisellä kaudella. Bruttokansantuotteeltaan Kalifornia on Saksaa pienempi, mutta Ranskaa suurempi.

Vaikka investoinnit USA:ssa vähenesivät, muu maailmaa kiihdyttää edelleen.

Osittain markkinat vaikuttavat siis arvioivan asioita varsin lyhyellä tähtäimellä. Ensi vuoden murheet ovat ensi vuoden murheita. Mitkä sitten ovat pitkän aikavälin vaikutukset näihin teemoihin? Sen markkina näyttää – aikanaan.

Yksi seikka lienee totta tälläkin kertaa. Historian merkkihenkilöt ovat toisinaan päätöksillään muuttaneet historian kulun, mutta finanssimarkkinoiden pitkän aikavälin trendiä yksikään ei ole onnistunut kääntämään. Suuristakin pudotuksista huolimatta se on ollut aina nouseva.

Topias Kukkasniemi

Kommentit (0)
 

Kommentoi
Kommentoinnin yhteydessä kerättävät tiedot on tarkoitettu vain kommentoinnin pitämiseksi asiallisena. Kommentoinnin yhteydessä annettuja tietoja ei tallenneta asiakasrekisteriin, eikä niitä käytetä tai luovuteta muuhun tarkoitukseen.
Nimesi Sähköpostiosoitteesi (ei näy julkisesti)
Kommenttisi
Varmistus robottien varalta: Mitä onkaan seitsemän ynnä neljä?
Välitä Taloustaidon ylläpidolle huomiosi siitä, että kommentti on mielestäsi asiaton ja toivoisit sen poistamista.
Voit myös halutessasi antaa lisätietoja ylläpidolle:
Haluatko varmasti poistaa kommentin?

Blogit