Tappion vähennysoikeus verotuksessa on parantunut tuskastuttavan hitaasti.
Kauan sitten, vuoteen 1986 saakka, myyntivoitot olivat pääosin verovapaita. Silloin oli luonnollista, että tappiota ei voinut vähentää.
Vuoden 1986 jälkeen yli 5 tai 10 vuotta omistetun omaisuuden myyntivoittoihin alettiin varovaisesti kohdistaa verotusta. Alle 5 vuotta omistetun irtaimen ja alle 10 vuotta omistetun kiinteän omaisuuden luovutustappion sai vähentää samana vuonna saadusta vastaavan omaisuuden luovutustappiosta.
Tuloverotuksen kokonaisuudistuksen yhteydessä vuoden 1993 alusta säädettiin kaikki luovutusvoitot verotettaviksi. Luovutustappion vähennysoikeutta laajennettiin mahdollistamalla luovutustappion vähentäminen verovuonna ja kolmena seuraavana vuonna saaduista luovutusvoitoista.
Seuraavan kerran luovutustappion vähennysoikeutta parannettiin 2011 sallimalla vähennys samana tai viitenä seuraavana vuonna saaduista luovutusvoitoista.
Todellinen helpotus piensijoittajille koitti 2016. Siitä lähtien luovutustappion on saanut vähentää kaikista pääomatuloistaan, mutta edelleenkin vain 6 vuotta eli tappion syntymisvuonna ja viitenä seuraavana vuonna.
Tavallinen piensijoittaja pääsee siis yleensä vähentämään tappionsa verotuksessa eli voi realisoida tappionsa, kun se on sijoittamisen kannalta järkevää. Ongelmia tulee, jos veronmaksajalla ei ole vuosittain pääomatuloja.
Yleinen tappion vähennysaika on 10 vuotta. Vuoden 2016 uudistusta tehtäessä 5 vuoden vähennysaika katsottiin riittäväksi ottaen huomioon sijoitustoimintaan muutoinkin liittyvä riski. Kymmenen vuoden vähennysaikaa eivät tarvitse niinkään sijoittajat kuin rahapulassa omaisuuttaan pakkomyyneet.
Elinkeinotoiminnassa lähes kaikki myyntitappiot vähennetään vuosikuluna ja liiketoiminnan tappio vähennetään 10 vuodessa. Outoon tilanteeseen ovat joutuneet yhtiöt, jotka eivät harjoita varsinaista liiketoimintaa. Ne voivat vähentää luovutustappionsa vain saamistaan luovutusvoitoista ja vain 5 vuoden ajan. Tällaisia yhtiöitä ovat esimerkiksi asunto-osakeyhtiöt ja muut keskinäiset kiinteistöyhtiöt.
Osakeyhtiöiden tulolähdejaon osittainen purkaminen toi ns. normaalin vähennysoikeuden piiriin osakeyhtiön omistamien kiinteistöjen ja kiinteistöyhtiöiden osakkeiden tappiolliset luovutukset.
Jos liiketoimintaa harjoittava yhtiö sijoittaa varojaan pörssiosakkeisiin harjoittamatta varsinaista arvopaperikauppaa, luovutustappion saa vähentää vain vastaavista luovutusvoitoista samana ja viitenä seuraavana vuonna. Jos yhtiö onkin sijoittanut ylimääräiset kassavaransa sijoitusrahastoon, luovutustappio on normaalisti vähennyskelpoinen.
Epäsymmetrisyys lainsäädännössä näkyy ja tuntuu myös käyttöomaisuusosakkeiden luovutustappion vähennysrajoituksissa. Kun kyseessä on muu kuin kiinteistöyhtiön osake, käyttöomaisuusosakkeen luovutusvoitto on tiukoin rajoituksin verovapaa, mutta luovutustappio on hyvin laajasti vähennyskelvoton.
Kun voitto verotetaan, mutta tappiota ei saa vähentää, seurauksena on yliverotus. Koska verottaja on osallisena voitoissa, pitäisi sen olla jakamassa myös tappion katkera kalkki.
Vesa Korpela
Kommentoi