Naapureiden äänet, hajut ja kadehdittavan hyvät saunavuorot nostattavat riitoja taloyhtiöissä.
Ovenia Verkkoisännöinnin aluejohtaja Timo Metsälä neuvoo helpon ehkäisyn: tutustu naapuriisi, niin siedät häntä paremmin.
Mitkä ovat taloyhtiöiden tavallisimpia riidanaiheita, Ovenia Verkkoisännöinnin aluejohtaja Timo Metsälä?
Esimerkiksi pyykkituvan aukioloajat. Pesukoneet kun hyrräävät, voi yläpuolella asuva ärsyyntyä. Jos talossa on roskahuone, astioiden kolahtelevat kannet häiritsevät, kun yöllä viedään roskapusseja.
Yleinen valituksenaihe on lasten leikkiminen, pallopelit. Ääni risoo joitakuita.
Musisointi aiheuttaa kärhämiä – jos jollakin on vaikka flyygeli. Maestron soittoa naapurit kuuntelevat ehkä mielellään, mutta muuten se saattaa häiritä. Ääni ei rakenteita pitkin kantaudu naapurin korviin yhtä hienona kuin se kuulostaa omissa korvissa.
Tupakointi joko omalla tai yhtiön parvekkeella on yksi riidanaihe, kun savu kulkeutuu toisten nenään.
Usein kiistellään saunavuorojen jakamisesta. Miksi jollakin on aina lauantaina iltaseitsemän vuoro, kun itse joutuu menemään perjantaina neljältä? Sama juttu on autopaikkojen kanssa. Voi mennä useampi vuosi, ennen kuin uusi asukas saa paikan.
Tietysti juhlimisesta ja parvekkeella grillaamisesta kiistellään myös.
Oikeusministeriön kyselyn mukaan asukkaat ja osakkaat kärsivät siitä, että tieto ei kulje taloyhtiöissä. Tietoa kaivattaisiin etenkin tulevista remonteista, yhtiön taloudellisesta tilanteesta tai vaikka isännöitsijän vaihdoksesta. Lisääkö kehno tiedottaminen riitoja?
Lisää. Hallitus haluaa säästää posti- tai monistuskuluissa, vaikka asiakkaat haluaisivat tiedotteita. Tällaiseen olen törmännyt. Taloyhtiöissä ei kaikilla ole sähköpostia.
Tiedottamisen kustannus olisi kuitenkin pieni osa kaikista taloyhtiön menoista. Esimerkiksi vuotava wc-istuin tai tiputtava vesihana maksaa yhtiölle 20-200 euroa viikossa, joten kannattaisiko asukkaille kertoa, miten ongelman havaitsee helposti?
Avoimuus varsinkin kaikissa yhtiön talouteen liittyvissä asioissa kasvattaisi luottamusta ja estäisi kyräilyä. Esimerkiksi remontin eri vaiheista kannattaa kertoa kaikille ajoissa.
Eräässä pienessä taloyhtiössä asukas oli ostanut omalla rahalla saunan kiukaan. Syntyi kiista, kuuluuko taloyhtiön maksaa se hänelle. Asiasta mentiin oikeuteen. Sattuuko tällaista useinkin?
Tuollainen riitely on harvinaista. Minun kohdalleni sellaista ei ole kymmenen vuoden aikana sattunut. Joskus asukkaat toki vetoavat lakimiehensä neuvoihin.
Riidelläänkö isoissa taloyhtiöissä enemmän kuin pienissä?
Ei mikään taloyhtiötyyppi ole alttiimpi kiistoille kuin toinen. Kun on otolliset olosuhteet, syttyy riita. Kohdalle sattuu musisoija tai ääntä päästävä pesutupa, tai tietoa remontista ei kuulu.
Pienten yhteisöjen asukkaat kyllä puhuvat enemmän keskenään ja saavat siksi sovittua asioista paremmin kuin isojen taloyhtiöiden väki.
Kaupungissa sijaitsevassa sadan huoneiston yhtiössä harva on käynyt naapurin luona kahvilla. Yhtiökokouksissa pöytäkirjan tarkastajaksi saatetaan ehdottaa ”tuota tummatukkaista naista”. Edes nimeä ei tiedetä.
Mitä merkitsevät taloyhtiön järjestyssäännöt?
Ne ovat vanhoja herrasmiessopimuksia, jotka eivät sido mihinkään. Taloyhtiö ei voi kieltää normaalia elämää, mutta asukkaiden on otettava naapurit huomioon.
Vaikka porraskäytävän parvekkeen ovipielessä lukisi, että mattoja saa tampata vain keskiviikkoisin kello 17-21, sääntöä ei tarvitse noudattaa. Edes taloyhtiön säätämä hiljaisuus iltakymmeneltä ei voi olla liian ehdoton. Vessan saa vetää öisin ja suihkussa käydä. Satunnaisesti saa myös juhlia.
Taloyhtiöön kannattaa toki sopia yhteiset pelisäännöt, kunhan ne eivät ole mielivaltaiset.
Jos asukasta mietityttää, mitä saa tehdä ja mitä ei, aina voi kysyä isännöitsijältä.
Miten hoidetaan äänekäs pesutupa ja kolisevat roskasäiliöt?
Taloyhtiön hallitus voi määrätä pyykkituvalle käyttöajat, vaikkapa kello 9-20. Asukkaat noudattavat rajoitusta paremmin, jos se perustellaan: ääni kantautuu yläkerran asuntoon. Vanhat pesutuvan koneet kannattaa vaihtaa, sillä uudet ovat paljon hiljaisempia. Joskus kumimatto koneen alla eristää ääntä.
Roskahuoneen äänieristystä taas voi korjata esimerkiksi akustiikkalevyillä.
Kuinka selviydytään musisoinnista?
Soittamista ei voi kieltää, mutta esimerkiksi huilistin ei pidä aloittaa harjoituksiaan kahdeksalta sunnuntaiaamuna. Soitosta häiriintyvä naapuri voisi käydä vaikka huilistin ovella pyytämässä, että tämä soittaisi tiettynä aikana.
Yksikin musisointiongelma ratkesi, kun flyygelin alle hankittiin kumimatto. Se esti äänen kantautumista rakenteissa.
Miten ratkotaan riidat autopaikoista ja saunavuoroista?
Sekä saunavuorot että autopaikat ratkaisee yhtiökokous, jonka esityslistalle asukas voi asioita ehdottaa. Molemmat vuorot voidaan vaikka arpoa uudelleen. Joskus autopaikkoja saadaan lisää ottamalla parin tunnin vieraspaikat asukkaiden käyttöön. Vieraat löytävät parkkipaikan kadulta.
Saunailtojen määrää voidaan niin ikään lisätä. Viikonlopun lisäksi lämmitetäänkin sauna myös torstai-iltana, jolloin kaikki pääsevät illalla kylpemään.
Voiko taloyhtiö kieltää parveketupakoinnin?
Tupakoinnin yhtiö voi kieltää tuuletusparvekkeella, mutta omassa asunnossa ja omalla parvekkeella saa polttaa. Taloyhtiön täytyy tehostaa ilmanvaihtoa, jos ei pystytä sopimaan, että tupakat poltetaan tietyssä osassa asuntoa – sellaisessa, josta savu ei niin kulkeudu muualle taloon.
Miten on parvekkeella grillaamisen laita?
Parvekkeella saa grillata. Jotkin taloyhtiöt kieltävät sen järjestyssäännöissään, mutta kieltoa ei tarvitse noudattaa. Palovaaran takia kannattaa käyttää sähkögrilliä.
Saavatko lapset leikkiä vapaasti?
Lasten leikkiminen on normaalia elämää, eikä pallopelejä voi kieltää koko taloyhtiön alueella. Niille voi toki osoittaa tietyn osan pihasta. Tiedän, että kesällä taas kysellään tästä asiasta.
Kuinka usein taloyhtiön asukas voi järjestää kotonaan pikkutunneille jatkuvat juhlat?
Nyrkkisääntö kuuluu, että uutta vuotta ja syntymäpäivää saa juhlia. Jos äänekäs meno tulee tavaksi viikoittain, siitä voi huomauttaa naapurille. Uhkaavissa tilanteissa soitetaan suoraan 112:een.
Kesken juhlien ei pidä mennä toisen oven taakse huutamaan, vaan siellä käydään esimerkiksi pari päivää myöhemmin ja puhutaan ystävällisesti. Ikävää on, jos naapurille valitetaan jatkuvasti. Hän kokee sen helposti uhkana, eikä sanoma välttämättä mene perille.
Missä vaiheessa häiriöstä ilmoitetaan isännöitsijälle?
Kun se on jatkuvaa eikä puhuminen auta. Asiasta ilmoitetaan kirjallisesti, jotta siihen voidaan puuttua. Lisäksi ilmoituksen täytyy tulla vähintään kahdelta taholta. Jos se tulee vain yhdeltä, ei ole kuin sana sanaa vastaan.
Ilmoituksen täytyy olla yksityiskohtainen: mitä on tapahtunut, milloin ja mitä ääntä on kuulunut. Esimerkiksi, että soitettiin rumpuja täyttä häkää yhdestätoista illalla aamuviiteen. Ja kerrotaan, mistä asunnosta meteli tuli.
Jos tilanne on vakava, isännöitsijä voi huomauttaa asiasta ja antaa metelöijälle lakisääteiset varoitukset. Pahimmissa tapauksissa taloyhtiö ottaa häirikön asunnon haltuunsa.
Jos vaikkapa vintille on murtauduttu, asiasta kerrotaan isännöitsijälle. Mikäli omasta komerosta on viety jotakin, ilmoitetaan poliisille. Niin täytyy tehdä aina, kun havaitsee rikoksen.
Kuinka asukkaat voivat ehkäistä riitoja?
Taloyhtiöissä kehkeytyy aina erimielisyyksiä, mutta yhteishenkeä parantamalla niistä selviydytään. Se ei isoja asioita vaadi. Järjestetään vaikka pihatalkoot tai siistitään kellareita ja vinttejä yhdessä.
Yhdessä puuhastellessa naapurista tulee hyvänpäiväntuttu, jolloin asioista voidaan jo mukavasti neuvotella. Tutun ihmisen asunnosta satunnaisesti kantautuvat äänet eivät ärsytä samalla tavalla kuin uppo-oudon.
Jos taloyhtiön väellä on napit vastakkain, mutta riita ei ole äärimmilleen kärjistynyt, paras keino on pyytää opposition äänitorvi mukaan hallitukseen. Hän rauhoittuu, kun saa faktat eteensä ja näkee, että asiat eivät ole yksioikoisia.
Onko riitely muuttunut viime vuosina?
Määrä on pysynyt suurin piirtein samana, mutta toisten asukkaiden kanssa puhutaan asioista vähemmän kuin ennen. Kun kysyn valittajalta, oletko käynyt juttelemassa naapurin kanssa, yhä useampi vastaa, että en. Isännöitsijää pyydetään helposti erotuomariksi.
KUKA?
Ovenia Verkkoisännöinnin aluejohtaja Timo Metsälä vastaa Etelä-Suomen isännöintipalveluista. Metsälä ja Mikko Kalmalehto perustivat 2007 Verkkoisännöinti.fi:n, joka vei isännöintipalvelut verkkoon. Miehet myivät yrityksensä 2013 Ovenialle, joka on nykyään Suomen suurin kiinteistöjohtamispalveluita tarjoava konserni.
Oletko koskaan valittanut naapurisi elämänmenosta?
En ole käynyt naapurin ovella, vaikka olen kuullut musiikkia tai juhlat. Tiedän, että kyse on tavanomaisesta elämästä, johon ihmisillä on oikeus. Vakavia häiriöitä ei ole kohdalleni sattunut.
Hanna Lehto-Isokoski