Testamentin tekemistä kannattaa harkita – etenkin, jos on omaisuutta, mutta ei lapsia tai aviopuolisoa. Testamentin tekeminen kannattaa myös, jos haluaa omaisuuden menevän muualle kuin perillisasemassa oleville.
Yksin elävän henkilön omaisuus voi perimysjärjestyksen mukaan jakautua usealle sukulaiselle. Mahdollista on myös, ettei ketään perillisasemassa olevaa henkilöä ole ja omaisuus menee valtiolle.
Aina lainmukainen tilanne ei ole tyydyttävä, mutta onneksi asiaan voi itse vaikuttaa. Testamentti tarjoaa mahdollisuuden määrätä perinnön jakautumisesta.
Hyvin tehty testamentti voi myös ehkäistä perintöriitojen syntymistä. Testamenttia tehtäessä kannattaa olla tarkkana, koska sen vaikutukset ovat usein merkittävät.
Tilanne on usein selvä, jos henkilöllä on lapsia ja/tai puoliso, mutta mitä kauemmas mennään sukulaislistassa, sitä harvemmin kaikkia sukulaisia halutaan muistaa tasapuolisesti. Sen sijaan tietyt ihmissuhteet ja niiden merkitys korostuvat testamenttia laadittaessa.
Jos perinnönjättäjällä ei ole lapsia, hänellä on vapaus määrätä koko omaisuudestaan testamentilla.
Toki testamentin voi tehdä koko omaisuudesta rintaperillisten lakiosaoikeudesta huolimatta, koska lapsen tulee itse vaatia lakiosaa niin halutessaan. Lapsi voi myös hyväksyä testamentin vaatimatta lakiosaa.
Perimysjärjestys
■ Lain mukaan perinnön saavat rintaperilliset eli lapset tai näiden jälkeläiset.
■ Jos perittävällä ei ole rintaperillisiä, leski perii ensin kuolleen aviopuolison.
■ Jos perittävällä ei ole lapsia eikä aviopuolisoa, perintö menee vanhemmille yhtä suurin osuuksin.
■ Jos vanhempi tai molemmat vanhemmat ovat kuolleet, jakavat perittävän sisarukset kuolleen vanhemman osuuden.
■ Kuolleen sisaruksen osuuden jakavat hänen jälkeläisensä.
■ Jollei edellä mainittuja perillisiä ole, menee perintö isovanhemmille.
■ Jos isovanhemmatkaan eivät ole elossa, menee perintö isovanhempien lapsille, toisin sanoen sedille/enoille ja tädeille.
Oikeus perintöön katkeaa tässä kohtaa: serkut eivät enää peri. Kaukaiset sukulaiset jäävät siis lain mukaan ilman perintöä, vaikka todellisuudessa voivat olla läheisiä perinnönjättäjän kanssa.
Perimysjärjestyksestä kannattaa muistaa, että avopuoliso ei ole perillisasemassa missään tilanteessa ilman testamenttia, vaikka yhteiseloa olisi kestänyt vuosikymmeniä. Perintöoikeuden näkökulmasta avoparit ovat siten yksineläjään rinnastuvia.
Linda Arveli
Kirjoittaja on Veronmaksajain Keskusliiton lakimies
Koko artikkeli Yksineläjän testamentti on luettavissa syyskuun Taloustaidossa, digilehdessä tai tablettilehdessä ja Veronmaksajien verkkossivuilla.
Digi- ja tablettilehden lukeminen sekä artikkelin lukeminen Veronmaksajien verkkosivuilta edellyttää rekisteröitymistä Veronmaksajien verkkopalvelun käyttäjäksi.
Kuva Istockphoto.com
