Kesäkuussa inflaatio kipusi peräti 7,8 prosenttiin. Varsinkin polttoaineiden ja ruuan hintojen nousu tuntuu kuluttajan kukkarossa. Kulutuksen lasku näkyy selvästi korttimaksujen kehityksessä, kertoo OP:n katsaus.
Kesäkuussa energian hinta oli noussut 40 prosenttia viime vuodesta, ja pelkästään polttoaineiden hinnat ovat nousseet lähes 60 prosenttia vuodentakaisesta. Myös ruuan hinta on noussut nopeasti, sillä kesäkuussa ruoka maksoi lähes 11 prosenttia enemmän kuin vuosi sitten. Kohonneet hinnat ovat saaneet ihmiset karsimaan ostoksiaan.
”Energian sekä ruuan tarjonnan supistuminen on nostanut tuotteiden hintoja ja laskenut niiden kulutusta. Kulutuksen lasku näkyy selvästi korttimaksujen kehityksessä, sillä esimerkiksi polttoaineiden ja ruuan ostomäärät ovat nyt reilusti viime vuotta alempana, arvioi senioriekonomisti Tomi Kortela OP:n tiedotteessa.
Polttoaineiden hintojen nousu näyttää laskeneen polttoaineiden kulutusta kesäkuussa lähes 10 prosenttia viime vuoteen verrattuna. Myös ruuan kulutus on noin 5 prosenttia viime kesää alempana.
”Ruokaan käytettyä rahaa voi laskea ruokaostosten määrää vähentämällä, mutta todennäköisesti kuluttajat ovat valinneet halvempia tuotteita. He käyttäytyvät täysin oikein, kun pyrkivät vähentämään paljon kallistuneiden tuotteiden kulutusta”, toteaa Kortela.
Hintojen nousu on kuitenkin ollut selvästi suurempaa kuin ostomäärien lasku, joten rahaa on polttoaineisiin ja ruokaan mennyt edelleen huomattavasti viime vuotta enemmän.
Ravintolaan ja vaatteisiin käytetään enemmän rahaa
Talouden heikommasta näkymästä huolimatta kulutus ei ole kokonaisuutena jyrkässä laskussa.
”Kulutuksen äkkijarrutuksesta ei ole merkkejä, vaan vahva työmarkkinatilanne, koko talouden palkkasumman kasvu ja kotitalouksille kertyneet säästöt kannattelevat kulutusta. Esimerkiksi ravintoloihin ja vaatteisiin käytetyt korttimaksut ovat kasvaneet edelleen mukavasti, vaikka hintojen nousun vaikutus poistettaisiin, Kortela toteaa.
Infaatio on viimeksi ollut 7,8 prosentin tasolla vuonna 1984. Hintojen nopea nousu viime aikoina on ollut pääosin seurausta Venäjän hyökkäyssodasta Ukrainassa.
Satu Alavalkama
