Taloyhtiöiden on kerrottava verottajalle remonttinsa urakkatiedot heti, kun remonttikulujen tiedetään ylittävän 15 000 euroa. Jos taloyhtiössä ei ole ammatti-isännöitsijää, ilmoittamisen koukerot vaativat taloaktiiveilta opiskelua.
Urakoissa ratkaisee tilauksen arvo, työntekijätiedoissa koko hankkeen arvo. Ja työntekijätiedot pitää ilmoittaa vain, kun kyse on yhteisestä rakennustyömaasta eli rakentamishankkeesta, jossa toimii monia yrityksiä.
Isännöintiliitosta kerrotaan, että Suomessa on noin 80 000 asunto-osakeyhtiötä. Niistä noin 50 000:ta hoitaa ammatti-isännöitsijä. Asunto-osakeyhtiöissä asuu yli kaksi miljoonaa suomalaista. Luvuissa eivät ole mukana noin 700 000 vuokrataloyhtiöiden asukasta. Taloyhtiöiden remonttien ilmoitusvelvollisuus kattaa siis laskennallisesti puolet suomalaisista.
Kun asunto-osakeyhtiö teettää remontin, se on urakan tilaaja ja ilmoittaa Verohallinnolle urakkatiedot. Tällöin yleensä asunto-osakeyhtiön isännöitsijä ilmoittaa urakkasopimuksesta asunto-osakeyhtiön ja urakoitsijan tiedot, kokonaissumman, töiden alkamispäivän ja arvioidun lopettamispäivän sekä laskutetun määrän ilmoitusjaksolta.
Ilmoitusjakso on kuukausi. Summia ei lasketa yhteen, vaan ilmoitetaan juuri kunkin kuukauden laskutus.
Tilaaja ja päätoteuttaja ilmoittavat
Rakennustyön tilaaja ilmoittaa aina urakkatiedot Verohallinnolle, yleensä kuukausittain. Päätoteuttaja, joita voi yhteisellä työmaalla olla vain yksi, ilmoittaa työntekijätiedot. Taloyhtiön ei useinkaan tarvitse tehdä remonteistaan työntekijäilmoitusta.
Jos päätoteuttajaa ei ole urakkasopimuksessa nimetty, asunto-osakeyhtiön on toimitettava Verohallinnolle työntekijätiedot – jos asunto-osakeyhtiön tekemät remonttitilaukset nousevat yli 15 000 euroon ilman arvonlisäveroa.
Remonttitilaukseen sisällytetään sekä työn että tarvikkeiden hinnat. Verohallinnossa katsotaan urakkasopimuksen kokonaisuutta.
Kaikki nämä rakennusalan ilmoitusvelvoitteet pätevät, vaikka urakasta ei olisi sovittu kirjallisesti.
Taloyhtiö tekee urakkatietoilmoituksen Verohallinnolle aina, kun urakka alkaa ja sen jälkeen rakennusliikkeen laskutuksen mukaisesti, ei kuitenkaan useammin kuin kuukausittain.
Jos remonttitilauksen hinta alun perin oli alle 15 000 euroa, mutta nousee myöhemmin yli 15 000 euron rajan, tiedonantovelvollisuus alkaa siitä kuukaudesta, jona raja-arvon tiedetään ylittyvän.
Realia Isännöinti Oy:n lakimies Matti Ruohonen arvioi, että lähes kaikki ammatti-isännöitsijät tekevät jo ilmoitukset Verohallinnon ohjeiden mukaan. Ruohonen kiittelee Isännöintiliittoa ja isoja isännöintiyrityksiä hyvästä tiedotuksesta.
Tarkkana alv:n kanssa
Rakennusalalla noudatetaan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta, jossa arvonlisäveron tilittää palvelun ostaja, ei sen myyjä.
Asunto-osakeyhtiöissä tyypillisin ilmoitusvirhe on se, että yhtiön edustaja ilmoittaa yhtiönsä soveltavan käännettyä arvonlisäverovelvollisuutta. Verottaja kysyy tätä, mutta käännetty arvonlisäverovelvollisuus koskee erittäin harvoin asunto-osakeyhtiöitä. Taloyhtiölle kuuluu käännetty arvonlisävelvollisuus vain, kun urakoitsijana on ulkomainen yritys, jolla ei ole Suomessa kiinteää toimipaikkaa.
Lisäksi monissa taloyhtiöissä ilmoitettu urakkasumma on turhaan noussut yli 15 000 euron, kun taloyhtiö on ilmoittanut summan arvonlisäverollisena. Summa pitää ilmoittaa ilman arvonlisäveroa.
Myös rakentamispalvelun määritelmät ovat aiheuttaneet taloyhtiöille pulmia. Esimerkiksi kiinteistönhoito – kuten siivous ja ilmastoinnin hoito – ei ole rakentamispalvelua.
Rakennuksen kiinteisiin rakenteisiin sisältyvien koneiden ja laitteiden, kuten hissien ja ilmanvaihtojärjestelmien asennus ja huolto kuuluvat rakentamispalveluihin, mutta pelkkä järjestelmien testauspalvelu ei kuulu.
Liikaa ilmoitusvirheitä
Verohallinnossa harmitellaan, että täsmällistä tietoa rakennusalan ilmoitusmenettelyn vaikutuksesta harmaaseen talouteen saadaan vasta, kun ilmoitusten virheet saadaan korjattua. Virheitä on ilmennyt.
Verohallinnosta arvioidaan, että uusi laki tunnetaan jo yleisesti, ja valvontaa arvostetaan. Verohallinnon saama palaute kertoo, että tiedonantomenettely on parantanut suomalaisten yrittäjien kilpailuasemaa.
Usein urakoitsija joutuu arvioimaan urakka-ajan. Työmaalla toimimisaika pitää merkitä todellisen ajan mukaiseksi heti, kun kesto tiedetään.
Liian usein tilaaja on väärä eli urakoitsija ilmoittaa tietoja omista urakoistaan. Urakkatietojen ilmoittaminen kuuluu kuitenkin tilaajalle. Urakoitsija ilmoittaa tiedot siinä tapauksessa, jos hänellä on aliurakoitsijoita. Urakkaketjun viimeinen, joka ei tilaa keneltäkään rakennuspalvelua, ei ilmoita tietoja.
Verohallintoon on tullut monia urakkailmoituksia, joissa urakoitsijan Y- eli yritys- ja yhteisötunnukseksi on merkitty tilaajan, esimerkiksi asunto-osakeyhtiön, tunnus. Vaikka urakkailmoituksella ilmoitetaan sekä tilaajan että urakoitsijan Y-tunnukset, urakoitsijan tunnukseksi ei voi ilmoittaa asunto-osakeyhtiön tunnusta.
Työntekijäilmoituksen perusvirhe on se, että päätoteuttaja ilmoittaa työntekijän toimivan työmaalla työntekijän kulkuluvan voimassaolon mukaisesti. Pitää kuitenkin ilmoittaa työntekijän todellinen työaika heti, kun se tiedetään. Sen jälkeen ilmoitetaan työntekijätiedot niiltä kuukausilta, joilla hän on toiminut työmaalla, ei esimerkiksi kokonaista kesäloman kalenterikuukautta, jos se osuu työkuukausien väliin.
Yhdellekään taloyhtiölle ei ole määrätty laiminlyöntimaksua (tilanne helmikuun lopulla). Jos Verohallinto on pyytänyt asiakkaalta selvitystä ja ohjannut tätä toimimaan oikein, mutta asiakkaalta edelleen tulee virheellisiä ilmoituksia, Verohallinto voi määrätä laiminlyöntimaksun.
Lisätietoja: Verohallinto Rakentamisilmoitukset
Myös kotitalous voi olla ilmoitusvelvollinen
Myös kotitalous joutuu tietyissä tapauksissa antamaan ilmoituksen teettämästään rakennustyöstä.
Kotitalouden tiedonantovelvollisuus ei riipu urakkasopimuksen arvosta. Kotitalouden ilmoitusvelvollisuuden ratkaisee se, onko kyse rakennusluvan alaisesta työstä. Jos työ ei vaadi rakennuslupaa, sitä ei ilmoiteta.
Jos kotitalous on ostanut rakennusluvan vaativaa työtä, vaikkapa pieniarvoista, kotitalouden on ilmoitettava rakennustyötä tehneet yritykset ja niille maksetut korvaukset. Jos kotitalous on itse palkannut työntekijät, Verohallinnolle on annettava tiedot työntekijöistä ja heille maksetuista palkoista.
Kotitalous ilmoittaa mainitut tiedot ennen rakennustarkastajan tekemää loppukatselmusta, ei siis kuukausittain kuten yritykset. Jos rakennus otetaan käyttöön ennen loppukatselmusta, kotitalouden tiedot on ilmoitettava myös ennen käyttöönottotarkastusta.
Niin yritykset kuin kotitaloudet voivat lähettää työntekijä- ja urakkatiedot verkkolomakkeella Suomi.fi-palvelussa. Kotitaloudet voivat ilmoittaa työntekijä- ja urakkatiedot myös Verohallinnon tulostettavilla lomakkeilla (3715, 3716).
Hannu Kaskinen
