Asp-tileille virtaa säästöjä, mutta asp-lainat eivät ole kiinnostaneet ensiasunnon ostajia niin paljon kuin säästöinnosta voisi päätellä. Miksi eivät? Juurihan asp-lainojen enimmäismääriäkin nostettiin.
Asuntomarkkinoilla on eletty puolisentoista vuotta kiivaan kaupankäynnin aikaa. Menon uskotaan jo tasoittuvan. Asuntohintoihin ennustetaan maltillista nousua.
Vaikka hintojen nousua on nyt nähty pitkästä aikaa muuallakin kuin muutamassa kasvukeskuksessa, ensiasunnon ostajat ovat jo kauan olleet kovilla nimenomaan isoissa kaupungeissa. Niissä etenkin pienet asunnot ovat kallistuneet niin, että asuntosäästäjän tavoite on helposti karannut käsistä.
Tämä otettiin pitkän odottelun jälkeen huomioon myös asuntosäästöpalkkio- eli asp-lainojen enimmäismäärissä. Ne nousivat viime huhtikuussa.
Asp-korkotukilainan enimmäismäärä asunnon sijaintikunnan mukaan 15.4.2021 alkaen (suluissa korotuksen suuruus aiemmasta enimmäismäärästä):
- Helsinki 215 000 e (+19 %)
- Espoo, Kauniainen, Vantaa 160 000 e (+10 %)
- Tampere, Turku 140 000 e (+22 %, kuuluivat aiemmin ”muut kunnat”-ryhmään)
- Muut kunnat 120 000 e (+4 %)
Lisälainan tarve väheni selvästi
Voisi kuvitella, että enimmäismäärän korotus olisi lisännyt innostusta ryhtyä asp-säästäjäksi. Valtiokonttorin keräämien tietojen mukaan avattujen asp-tilien lukumäärä näyttäisikin tänä vuonna olevan pienessä kasvussa, vaikka viime vuonna se laski hieman.
Esimerkiksi Danske Bankissa korotus ei kuitenkaan toistaiseksi ole näkynyt asp-tilien avausmäärän kasvuna. Sen sijaan asp-säästäjien lainanotossa on tapahtunut selvä muutos:
”Sen jälkeen, kun asp-lainan yläraja nousi, huomattavasti aiempaa harvempi on tarvinnut lisälainaa asp-lainansa oheen”, kertoo johtaja Riikka Laine-Tolonen Danske Bankista. Aiemmin 60–70 prosenttia Dansken asp-lainan nostajista tarvitsi lisälainaa pystyäkseen ostamaan asunnon. Nyt heidän osuutensa on pudonnut alle puoleen.
Osa valitseekin tavallisen asuntolainan
Osa asp-säästäjistä valitsee kuitenkin asp-lainan sijasta tavallisen asuntolainan.
”Tavallinen laina on paljon joustavampi. Myöskään esimerkiksi asp-lainan korkosuoja ei toimi nykyisessä korkotilanteessa, eikä asp-lainaan saa ottaa mitään muuta korkosuojaa”, Riikka Laine-Tolonen sanoo.
Asp-lainaan saa valtiolta korkotukea, jos lainan korko ylittää 3,8 prosenttia. Uusien asp-lainojen keskikorko (kaikissa pankeissa keskimäärin) on noin 0,6 prosenttia. Velallisen korkomenot saattavat siis moninkertaistua nykyisestä, eikä korkotuesta vielä silloinkaan ei ole avuksi.
Asp-järjestelmää sääntelevän lain mukaan pankin tulee myöntää asp-laina alemmalla korolla kuin vastaavat tavalliset ensiasuntolainat pankissa yleisesti myönnetään. 
Lainamarginaali on kuitenkin kaikissa lainoissa aina asiakaskohtainen, ja asp-säästäjä pystyy panemaan pankit kovaan kilpailuun ja prässäämään tavallisenkin asuntolainansa koron hyvin pieneksi.
Ensiasunnon ostajat ovat pankeille tavoittelemisen arvoisia. Heistä odotetaan pitkäaikaisia asiakkaita, joille voi kertyä myös säästöjä ja sijoituksia. Niistä pankit saavat palkkiotuottoja.
Sitä paitsi asp-säästäjäksi voi nykyään ryhtyä 15–39-vuotiaana. Mukana lienee muitakin kuin kesäansioistaan asp-säästöjä puristavia nuoria.
Asp:n täkyihin kuuluu edelleen säästöille maksettava runsas ja riskitön korko, jonka saa verovapaasti, jos säästöt käytetään asp:n sääntöjen mukaisesti asunnonostoon. Koron saaminen ei edellytä asp-lainan ottamista.
Laajempaa uudistusta toivotaan
Riikka Laine-Tolosen mielestä ensiasunnon ostajat tarvitsevat tukea. Hänestä asp on sinänsä hyvä järjestelmä, mutta kaipaisi uudistamista.
”Aspia pitäisi joustavoittaa ja tuoda lähemmäs asunnonostajan arkea, kuten muutakin asuntorahoitusta on tuotu.”
Asp on vanha systeemi, ja se näkyy monessa. Vuosikymmenten varrella on syntynyt jonkin verran kiistoja, joita on ratkottu Rahoitus- ja vakuutusneuvonta Finen pankkilautakunnassa. Erimielisyyttä on ollut esimerkiksi asp-säästöjen lisäkoron määräytymisestä sekä koron maksajasta, jos säästäjä on vaihtanut pankkia.
Osa kiistoista on johtunut siitä, että vanha, moneen kertaan paikkailtu lainsäädäntö ei enää toimi tai siihen on puhjennut liikaa aukkoja, kun taloudellinen ympäristö on dramaattisesti muuttunut.
Alkuperäinen laki on 1990-luvun alusta. Silloin tuskin osattiin kuvitella sitäkään, että korot painuvat vuosikausiksi pakkaselle.
Ulla Simola
