Monesta taloyhtiöstä löytyy kotitarvenikkareita, jotka mieluusti korjaavat menopelinsä, harrastusvälineensä tai huonekalunsa alakerran autotallissa tai taloyhtiön yhteisissä tiloissa. Harmittomalta tuntuvassa harrastelussa on kuitenkin omat riskinsä – varsinkin jos tiloja käytetään ilman selkeää lupaa ja toisin kuin yhtiöjärjestyksessä on määritelty.
Tuttu juttu monessa vanhemmassa kerrostaloyhtiössä: asuinkerrosten alla katutasossa oleva autotalli on käynyt ahtaaksi uudelle ajopelille, ja auto saa yöpyä sen vuoksi ulkosalla.
Samalla talli on voinut muuttua hiljalleen autonomistajan kotiverstaaksi ja varastotilaksi, jonne päätyvät omien polkupyörien, työkalujen ja autonrenkaiden lisäksi myös tuttavien ja joskus jopa naapureiden tavarat.
Tallivuokralaisen vinkkelistä malli voi olla hyvinkin toimiva, mutta taloyhtiön kannalta tilanne on tyystin toinen, muistuttaa Isännöintiliiton johtava lakiasiantuntija Jenni Valkama.
”Autotalli on taloyhtiön hallinnassa oleva tila, jonka käyttötarkoitus on voitu määritellä tarkasti yhtiöjärjestyksessä tai vuokrasopimuksessa. Yleensä siellä saa säilyttää ajoneuvoa, siihen kuuluvia renkaita sekä rajallisesti muuta tavaraa. Talli ei kuitenkaan saa muuttua yleiseksi varastoksi tai verstaaksi”, Valkama painottaa.
Ilman autoa oleva talli saattaa nostattaa ristivetoa myös taloyhtiön sisällä, varsinkin jos tallipaikoille on jo valmiiksi jonoa.
”Jos tiloja käytetään väärin ja yhtiöjärjestyksestä tai vuokrasopimuksesta poikkeavalla tavalla, taloyhtiö voi irtisanoa sopimuksen. Väärinkäsityksiltä välttyy, kun pelisäännöt ja rajoitukset kirjataan selkeästi vuokrasopimukseen”, Valkama muistuttaa.
Haju- ja pölyhaitat riskinä
Autotallia voi olla mahdollista käyttää pienimuotoiseen nikkarointiin ja autoremontteihin.
Ongelmien välttämiseksi kannattaa kuitenkin pyytää ensin lupa vuokranantajalta. Samalla vuokralaisen on huolehdittava siitä, ettei puuhastelusta synny tilan muille käyttäjille tai talon asukkaille kohtuuttomia haju-, pöly- ja meluhaittoja.
Etenkin polttoaineiden, öljyjen, maalien ja liuottimien kanssa on oltava tarkkana, sillä niiden haju voi kantautua asuntoihin ilmanvaihtokanavia pitkin. Samalla tavoin hiontapölyä saattaa kulkeutua autotallista muualle taloon.
Herkästi syttyvien aineiden ja puhdistusrättien käsittelyssä on aina myös tulipaloriski.
Eikä tilanne Valkamaan mukaan muutu, vaikka talliosake olisi omissa nimissä. Silloinkin sen käyttö määrittyy yhtiöjärjestyksen perusteella.
”Jos tyhjilleen jääneitä ja muussa käytössä olevia taloyhtiön vuokratalleja alkaa olla enemmän, kannattaa miettiä niiden käyttötarkoituksen muutosta. Samalla on tietysti päivitettävä myös vuokrasopimukset”, lakiekspertti opastaa.
Kerhohuone vai monitoimiverstas?
Mikäli kotinikkarilla ei ole käytössä taloyhtiön yleistä verstastilaa, saatetaan uutta maalipintaa kaipaava lipasto, pöytä tai lokasuoja raahata vähin äänin taloyhtiön kerho- tai harrastetilaan. Työtilaksi voi valikoitua paremman puutteessa myös saunan pukuhuone tai häkkivaraston käytävä.
Valkaman mukaan tällaiseen satunnaiskäyttöön voi olla taloyhtiön puolelta vaikea puuttua, mikäli tuntemattomaksi jäävä nikkari vain siivoaa jälkensä eikä aiheuta asukkaille tai muille tilojen käyttäjille haittaa. Lähtökohta kuitenkin on, ettei kyseisiä tiloja käytetä ilman lupaa muuhun kuin alkuperäiseen tarkoitukseen.
Mikäli pelisääntöjä ei ole, voi esimerkiksi asukkaiden luku- ja kohtaamispaikaksi pyhitetty kerhohuone muuttua hiljalleen monitoimiverstaaksi, jossa maalataan tauluja, voidellaan suksia tai korjaillaan mopoja ja polkupyöriä.
Omat rajoitteensa on myös häkkivarastojen käytöllä. Niissä saa varastoida omia tavaroita, mutta ei palovaarallisia aineita ja materiaaleja kuten vaikkapa ulkogrillin kaasupulloja. Moni taloyhtiö on rajoittanut myös autonrenkaiden ja sähköpotkulautojen säilyttämistä.
Nikkaroijille verkkohäkeistä ei ole juurikaan iloa, mutta vaihtoehtoista käyttöä tuntuu silti niillekin löytyvän.
”Eksoottisin tapaus lienee taloyhtiö, jonka yhdessä häkkivarastossa kasvatettiin viiriäisiä”, Valkama kertoo.
Timo Sormunen
