Monet kiinteistöjen hoitokulut kallistuvat edelleen, mutta etenkin energian halpeneminen ja korkojen lasku hillitsevät asumismenojen kasvua. Samaan aikaan rakennuskustannukset ovat laskeneet ja remontintekijöitä riittää. Nyt voisi olla hyvä hetki panna vireille tärkeitä korjauksia, jotka pitävät kiinteistön kunnossa ja asuntojen arvon reilassa.
Viime vuodet suomalaiset ovat joutuneet tyhjentämään lompakkoaan asumisen juokseviin kuluihin, jotka ovat nousseet huimaa vauhtia. Vuosina 2020–2023 kotitalouksien asumismenot ovat kasvaneet keskimäärin noin 16 prosenttia.
Tämä käy ilmi selvityksestä, jonka Kiinteistöliitto ja Omakotiliitto ovat teettäneet Pellervon taloustutkimuksella PTT:llä. Asumismenoselvitys tehtiin tänä vuonna jo neljättätoista kertaa.
Viime vuonna asumismenot kasvoivat keskimäärin 4,1 prosenttia. Asumismenoselvityksessä ennustetaan, että tänä vuonna kasvu voi jäädä alle prosenttiin.
Asumismenoselvitystä varten lasketuissa esimerkkitapauksissa nyt nopeimmassa kasvussa ovat vuokra-asujien asumismenot, jotka nousevat keskimäärin 2,4 prosenttia. Pääkaupunkiseudulla vuokra-asunnoista on edelleen ylitarjontaa, ja siellä vuokrien nousu jääneekin keskimäärin alle prosenttiin. Muualla Suomessa nousua on luvassa 2,5 prosenttia ja Ara-vuokrissa peräti 5 prosenttia.
Omistusasunnoissa kerrostaloissa asumismenot kasvavat tänä vuonna keskimäärin 1,4 prosenttia. Omakotitaloissa keskimääräiset menot jopa laskevat hieman.
Keskimääräiset lukemat toki kätkevät taakseen hyvin suurta vaihtelua menoissa muun muassa sen mukaan, minkätyyppisestä kotitaloudesta ja asunnosta on kysymys ja millä paikkakunnalla asunto sijaitsee. Vertailussa on mukana 21 kaupunkia.
PTT:n selvityksessä asumismenoihin lasketaan mukaan sekä asuntolainan lyhennykset että korot, vaikka periaatteessa lainamenot ovat pääomakustannuksia. ”Tässä lainanlyhennys huomioidaan, koska se vaikuttaa velallisen perheen talouteen”, vanhempi ekonomisti Veera Holappa PTT:stä selittää.
Sähkön halpeneminen on iso tekijä
Asumiskulut siis nousevat edelleen, mutta paljon vähemmän kuin viime vuosina. Siihen vaikuttaa kaksi päätekijää: korkojen lasku ja sähkön halpeneminen.
”Esimerkiksi kerrostaloissa hoitokulut kasvavat 3,8 prosenttia, mutta asumiskulut kokonaisuudessaan ’vain’ noin 1,4 prosenttia. Tämä johtuu energiamenojen ja korkomenojen laskusta”, Veera Holappa sanoo.
Sähkön lisäksi myös lämmitysöljyn hinta on laskussa. Energia- ja korkomenojen pienenemisellä onkin suurin vaikutus siihen, että omakotiasukkaiden keskimääräiset asumismenot jopa laskevat.
Sähkömenot ovat maltillistuneet eniten niillä, joilla on pörssisähkösopimus. Kotitalouksien sähkömenot ovat tänä vuonna selvästi pienemmät kuin viime vuonna. Sähkö on kuitenkin kalliimpaa kuin ennen vuotta 2022.
”Lisäksi sähkön siirtohinnat ovat edelleen nousseet”, Veera Holappa huomauttaa.
Korkojen odotetaan laskevan, mutta hiljalleen
Asumismenoselvityksen ennusteet perustuvat siihen, että korot yhä laskevat.
”Ennustamme kuitenkin, että korkojen lasku hidastuu. Euroopan keskuspankki ei ole vielä viestinyt ohjauskorkojensa uusista laskuista. Euroalueella on edelleen inflaatiota, ja jos euroalueen talouskasvu kiihtyy, korkojen lasku hidastunee. Siksi arvioimme, että korot laskisivat ensi vuonnakin maltillisesti.”
Monessa perheessä asumismenoista selviämistä helpottaa se, että inflaatio eli yleinen kuluttajahintojen nousu on Suomessa hidastunut reippaasti ja palkkojen sekä eläkkeiden ostovoima on parantunut. ”Asumiskuluihin menevä osuus nettotuloista pieneneekin nyt hieman”, Veera Holappa kertoo.
Nyt suunnittelemaan tärkeitä remontteja
Vaikka kukaan ei odota asumismenojen varsinaisesti laskevan lähitulevaisuudessa, sekä taloyhtiöiden että omakotiasujien kannattaisi miettiä, olisiko nyt hyvä hetki panna taloa kuntoon ja tehdä tärkeitä remontteja. ”Rakennuskustannukset ovat laskeneet ja remontintekijöitä riittää, joten tarjouksia voi saada mukavasti”, Veera Holappa sanoo.
Apua on siitäkin, että korkojen laskettua lainarahaa voi saada aiempaa edullisemmin.
Myös Kiinteistöliiton pääekonomisti Jukka Kero painottaa, että korjauksissa ei pidä jäädä odottelemaan ”parempia aikoja”. ”Taloyhtiöissä ei ole tänä vuonna juuri nostettu hoitovastikkeita. Missä määrin se johtuu siitä, että korjauksia on lykätty”, hän aprikoi.
Hän kannustaa aloittamaan ainakin korjausten suunnittelun. Kun hyvin suunnitellaan, pystytään kustannuksissa säästämään, vaikka esimerkiksi syyskuun alussa voimaan tuleva arvonlisäveron korotus luo paineita nostaa hintoja.
Jukka Kero muistuttaa, että koko kiinteistön kunto vaikuttaa olennaisesti siihen, että asuntojen arvo pysyy – tai kernaasti nousee. Se koskettaa jokaista taloyhtiön osakasta ja omakotitalon omistajaa.
Ulla Simola
