Omistus- vai vuokra-asunto vai jotain siltä väliltä? Asumisoikeusasuntojen suosio kohtuuhintaisena asumismuotona kasvoi korona-aikana. Suosituimpiin kohteisiin jonotusajat ovat kuitenkin edelleen pitkät. Koko maassa yhteensä 52 000 aso-asuntoa.
Asumisoikeusjärjestelmä perustettiin Suomeen 1990-luvun alkupuolella eräänlaiseksi omistus- ja vuokra-asumisen välimuodoksi. Tarkoitus oli monipuolistaa etenkin suurten kaupunkien asumismuotoja.
Kolmen vuosikymmenen aikana on rakennettu noin 52 000 aso-asuntoa, joista noin puolet sijaitsee pääkaupunkiseudulla tai sen kehyskunnissa.
Aso-kohteista kolme neljäsosaa omistavat yleishyödylliset yhteisöt, joista suurimmat ovat Asuntosäätiön Asumisoikeus, Avain Asumisoikeus ja TA-Asumisoikeus. Kunnilla on noin neljäsosa aso-asunnoista. Joissakin harvoissa tapauksissa omistaja on asumisoikeusyhdistys.
Aso-asunnot rahoitetaan valtion korkotukilainalla, joka kattaa enintään 85 prosenttia rakentamiskustannuksista. Puuttuvat 15 prosenttia kustannuksista peritään asukkaiden maksamina asumisoikeusmaksuina.
Lisäksi asumisesta maksetaan kuukausittain omakustannusperusteista käyttövastiketta.
"Aso-kohteessa asukkaalla on asumisoikeus. Hän ei siis omista asuntoa eikä hän voi lunastaa sitä itselleen", Vuokralaiset ry:n toiminnanjohtaja Anne Viita sanoo.
Asukkaalla vahva asumisturva
Omistus- ja vuokra-asumiseen verrattuna aso-asuntoja on Suomessa suhteellisen vähän. Niissä asuu noin 1,5 prosenttia ruokakunnista.
Anne Viita sanoo kuitenkin, että asumisoikeusasuminen on varsin huoleton ja riskitön asumisvaihtoehto.
"Pienellä pääomalla pääsee kiinni turvalliseen asuntoon ja ammattimaisesti hallinnoituun kohteeseen."
Aso-asukkaan ei tarvitse huolehtia omistamiseen liittyvistä velvoitteista, kuten asunnon kunnossapidosta. Asukkaalla on myös pysyvä asumisturva, sillä aso-sopimusta ei voi irtisanoa asunnon omistajasta johtuvasta syystä.
"Jos asut säällisesti, maksat käyttövastikkeet etkä häiritse naapureitasi, niin voit asua niin pitkään kuin haluat", Viita sanoo.
Asukas ei myöskään kanna asunnon myymiseen liittyvää riskiä.
"Asumisoikeuden haltijan muuttaessa pois asumisoikeusmaksu palautetaan rakennuskustannusindeksillä tarkistettuna viimeistään kolmen kuukauden kuluessa", Asuntosäätiön Asumisoikeus Oy:n toimitusjohtaja Jari Riskilä toteaa.
Asukas voi myös vaihtaa toiseen aso-asuntoon saman omistajayhteisön sisällä. Tätä varten yhteisöillä on listoja, joihin vaihdosta kiinnostuneet voivat ilmoittautua.
Päätösvalta on talon omistajalla
Aso-asukas voi tehdä asunnossaan parannustöitä varsin vapaasti, vaikkapa vaihtaa lattian laminaatin parkettiin tai hankkia keittiöön uusia kodinkoneita. Kunnostukseen käytetyt eurot lisätään asunnon luovutusarvoon, jonka asukas saa takaisin luopuessaan asunnosta.
"Olen tosin kuullut tapauksista, joissa huoneiston remonteista, vaikkapa parvekkeen lasituksista, ei saa välttämättä oikeudenmukaista korvausta", Viita kertoo.
Lopullinen päätösvalta asumisoikeusasunnoista kuuluu aina kiinteistön omistajalle, mutta asukkailla on tiedonsaanti- ja osallistumisoikeus talon hallintoon. Asukas voi käyttää oikeuksiaan esimerkiksi asukaskokouksessa ja asukastoimikunnassa.
"Eriävissä näkemyksissä vuokranantajan asema on kuitenkin aina vahva", Viita sanoo.
Sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin
Jari Riskilä sanoo, että asumisoikeusasuminen sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Asuntoja voivat hakea täysi-ikäiset, joilla ei ole samalla hakualueella vastaavaa omistusasuntoa tai varoja sen hankkimiseen.
"Varallisuusrajat eivät kuitenkaan koske 55 vuotta täyttäneitä", Riskilä huomauttaa.
Hänen mukaansa asumisoikeusasunto voi olla ensiasunto nuorelle perheelle, joka haluaa välivaiheen ennen omistusasunnon hankkimista. Yhä suurempi ryhmä ovat iäkkäämmät, jotka haluavat luopua vaikkapa omakotitalostaan ja hakevat eläkepäivilleen turvallista asumismuotoa läheltä palveluja.
"Siirtyminen aso-asuntoon vapauttaa omistusasunnosta pääomia eli se toimii ikään kuin käänteisenä asuntolainana", Riskilä vertailee.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARAn viime syksynä julkaiseman katsauksen mukaan asumisoikeusasuntojen kysyntä lisääntyi koronapandemian aikana. Syynä saattaa olla, että vuokralla asuneet hakivat aso-asunnoista lisää asuinneliöitä kohtuullisilla hinnoilla.
"Suosion kasvuun on vaikuttanut sekin, että vanhaa aso-asuntokantaa on alettu korjata. Uusia asuntoja on puolestaan rakennettu aiempaa paremmille paikoille. Myös asuntojen koko vastaa entistä paremmin hakijoiden tarpeita" ARAn asuntomarkkina-asiantuntija Hannu Ahola sanoo.
Kysyntä vaihtelee eri paikkakunnilla
Erot aso-asuntojen kysynnässä ovat kuitenkin suuret eri paikkakuntien välillä. ARAn katsauksen mukaan Helsingin aso-asuntoihin oli odotetusti huomattavasti enemmän tulijoita kuin oli tarjontaa.
Kysyntä ylitti tarjonnan myös Pirkkalan, Porvoon, Äänekosken ja Hattulan kaltaisilla pienemmillä paikkakunnilla.
Espoossa, Vantaalla ja monissa maakuntien kasvukeskuksissa aso-asuntojen tarjonta oli kohtalaisen hyvässä tasapainossa suhteessa kysyntään. Sen sijaan esimerkiksi Kouvolassa ja Vaasassa aso-asunnoista on ylitarjontaa. "Myös Oulussa oli aiemmin reilusti ylitarjontaa, mutta viime vuosina aso-markkina on siellä tasapainottunut", Ahola kertoo.
Kysynnän ja tarjonnan tasapaino näkyy suoraan siinä, millä aikataululla aso-asunnon voi saada itselleen. Helsingissä suosituimpia aso-kohteita voi joutua jonottamaan vuosia. Vähiten suosituissa kohteissa asunnon saattaa saada nopeimmillaan muutamassa päivässä, jos hakijalla on järjestysnumero valmiina ja sopiva asunto on vapaana.
Edullista etenkin pääkaupunkiseudulla
ARAn tilastojen mukaan asumisoikeusasuminen on kohtuuhintaista. Valtion tukemaan vuokra-asumiseen verrattuna aso-asunnot olivat vuonna 2020 jonkin verran edullisempia Espoota lukuun ottamatta.
Vapailta markkinoilta hankittuihin vuokra-asuntoihin verrattuna ero on huomattavan suuri aso-asuntojen eduksi.
Pääkaupunkiseudulla aso-asunnossa asuminen oli keskimäärin jopa 43 prosenttia edullisempaa. Tampereella, Turussa ja Oulussa ero oli 23 prosenttia. Muissa suurissa kaupungeissa eroa oli 14–19 prosenttia aso-asuntojen eduksi, kun vertaillaan aso-käyttövastikkeita vuokriin vapailla markkinoilla.
"Kustannuksien vertailussa on kuitenkin otettava huomioon, että aso-asunnosta on maksettava alussa 15 prosentin asumisoikeusmaksu", Hannu Ahola huomauttaa.
Vapailla markkinoilla vuokra-asuntoja on nyt aiempaa paremmin saatavilla, ja esimerkiksi Vuokranantajat ry:n mukaan vuokrat ovat kääntyneet hienoiseen laskuun. Aholan mukaan tämä voi vaikuttaa jonkin verran aso-asuntojen kysyntään, mutta tästä ei ole vielä tietoa.
"Vaikutukset voivat tosin jäädä suhteellisen vähäisiksi, sillä vuokra-asuntomarkkinoilla on paljon pienempiä asuntoja, kun taas aso-asunnoissa on enemmän suurempia perheasuntoja."
Tonttipula hidastaa aso-rakentamista
Viime vuonna ARA myönsi korkotukilainan noin 2 000 aso-asunnon rakentamiseen ja 1 200 asunnon perusparantamiseen. Eniten aso-asuntoja tulee Helsingin seudulle ja kehyskuntiin, joissa asunnoille odotetaan olevan pitkäaikaista kysyntää.
Aholan mukaan asumisoikeusasuntojen rakentamiseen on vaikuttanut vuosien varrella valtion asuntopolitiikka ja kuinka paljon korkotukilainoitusta on vuosittain käytettävissä. Myös suhdanteilla on vaikutusta.
"Matalasuhdanteessa on helpompi tehdä kohtuuhintaisia asuntoja, kun rakennuskustannukset ovat matalammat ja aso-tuotannolle löytyy helpommin tontteja, rakennuttajia ja rakentajia kuin korkeasuhdanteessa."
Riskilän mukaan Asuntosäätiö on valmis rakennuttamaan lisää asumisoikeusasuntoja paikkakunnille, joissa niille on eniten kysyntää.
"Rakentamiseen sopivien tonttien saaminen on tällä hetkellä suurin hidaste."
ASO-ASUMINEN – PLUSSIA JA MIINUKSIA
+ Turvallinen asumismuoto ammattimaisesti hoidetussa kohteessa.
+ Sopii monenlaisiin elämäntilanteisiin. Asuntoa voivat hakea täysi-ikäiset, joilla ei ole samalla hakualueella vastaavaa omistusasuntoa tai varoja sen hankkimiseen.
+ Asunnon saamiselle ei tulorajoja, eivätkä varallisuusrajat koske 55 vuotta täyttäneitä.
+ Asuntoa voi sopimuksen mukaan remontoida mieleisekseen.
+ Asumisen kustannukset ovat edulliset vapaarahoitteisiin vuokra-asuntoihin verrattuna.
+ Maksamansa asumisoikeusmaksun saa varmasti takaisin indeksillä korjattuna.
- Asunnon jonotusaikaa on vaikea arvioida tarkasti. Hakijat jakautuvat järjestysnumeroineen hyvin epätasaisesti eri asuinkohteiden välille ja vapautuvien asuntojen määrää on vaikeaa ennustaa.
- Asunnon omistavalla yhteisöllä on aina lopullinen päätösvalta kiinteistön asioista.
- Huoneistoon tehdyistä remonteista ei välttämättä saa oikeudenmukaista korvausta, jos asunnosta muuttaa pois.
- Asukas ei hyödy asunnon mahdollisesta arvonnoususta, kuten omistusasunnossa.
HAKEMINEN | Kiikarissa asumisoikeusasunto? Hakuprosessi muuttuu ensi vuonna. Lue lisää >>
Matti Remes
