Vanhojen asuntojen hinnat nousivat lokakuussa pääkaupunkiseudulla 1,4 % viime vuoden lokakuusta. Muualla maassa hinnat laskivat 0,5 %, raportoi Tilastokeskus.
Pääkaupunkiseudulla hintakäyrä kulkee aivan omaan suuntaansa, se on ollut selvä jo pitkään. Sen sijaan ”muun Suomen” keskimääräinen hintakehitys vaatii hieman avaamista. Se kun sisältää niin hiljenevät muuttotappioalueet kuin elinvoimaisia keskuskaupunkejakin.
Esimerkiksi asuntorahoittaja Hypo poimii kasvukaupunkien listalleen Helsingin, Espoon, Vantaan, Tampereen, Turun, Oulun, Jyväskylän, Joensuun, Kuopion ja Seinäjoen. Niissä myös asuntomarkkinoilla on kasvun edellytykset.
Asuntohintakuplaa ei kuitenkaan niissä odoteta – se keskustelu pyörii lähinnä pääkaupunkiseudun ympärillä. Siellä hintakuplaa uumoiltiin jo muutama vuosi sitten, vaikka hinnat junnasivat vuosia paikoillaan. Nyt, kun hinnat ovat lähteneet nousuun, kuplakeskusteluun on saatu uutta puhtia. Hönkää tuli vielä lisää, kun kuplapelot alkoivat velloa Tukholmassa.
Ruotsin asuntomarkkinat ovat niin erilaiset kuin Suomen, että sieltä tuskin kannattaa etsiä suoria viitteitä tulevasta. Eikä Ruotsissakaan ole mikään vielä varsinaisesti puhjennut, vaikka 10-15 prosentin vuosivauhtia nousseet Tukholman hinnat ovat tänä syksynä niianneet.
Suomessa uudisasuntoja rakennetaan nyt todella kiivaasti. Se voisi periaatteessa olla kuplan alkusoittoa. Yhtä hyvin se voi olla pitkään kestäneen asuntorakentamisvajeen paikkaamista. Jos kysymys on siitä, uusien asuntojen rakentamisen luulisi torjuvan hintakuplaa.
Ulla Simola
