Nyt, kun Suomen talouskasvu on paukahtanut pakkaselta selvästi havaittavalle plussalle, kasvavat myös odotukset asuntomarkkinoiden piristymisestä. Viime aikoihin astihan asuntokauppaa on käyty vilkkaasti lähinnä uudisasunnoista, vanhoista ei niinkään.
Kun kuluttajien luottamus talouteen on vahva, talouden noususuhdanne parantaa työllisyyttä, korot ovat edelleen pohjassa eikä palkansaajien ostovoimakaan todennäköisesti ole kutistumassa, olisi paha kuvitella, etteivät vaikutukset näkyisi myös asuntomarkkinoilla.
Eri asia on, mille alueille ja millaisiin asuntoihin mahdollisesti kasvava kysyntä kohdistuu.
Kaikille lienee jo selvää, että asuntohinnat eriytyvät yhä voimakkaammin: kasvukeskuksissa hinnat kiipeävät, hiljaisemmilla alueilla polkevat paikoillaan tai laskevat.
Eri asuntotyyppien suosiota on vaikeampi ennustaa.
Yhä useamman perheen kerrotaan mielellään survoutuvan pieneen kerrostaloasuntoon, kunhan asunto on ison kaupungin keskustassa. Tilastojen perusteella keskustojen suosio onkin kasvanut, mutta millainen trendi siitä kehkeytyy ja kenelle – sitä on ehkä vielä vaikea arvioida. Perinteisesti myös suhdanteet ovat vaikuttaneet asumisen valintoihin.
Monet ekonomistit ennustavat asuntohintoihin nyt loivaa nousua. Esimerkiksi S-Pankki arvioi hintojen nousevan ”maltillisesti” tänä ja ensi vuonna. Asuntorahoittaja Hypo ennustaa keskimääräiseksi nousuksi 1,3 % tänä vuonna ja 1,5 % ensi vuonna. Pääkaupunkiseudulle Hypo ennustaa kuitenkin 2,5 prosentin nousua molemmille vuosille.
Ulla Simola
