Etsitkö asuntoa? Aina ei löydy sopivalla hinnalla sopivasta paikasta sopivaa asuntoa, jossa olisi energiaremontit tehty ja kuluiltaan edullinen lämmitysjärjestelmä asennettuna. Silloin vaihtoehtoihin kannattaa tutustua laskimen kanssa.
Asuntokaupoilla saatetaan vaihteeksi olla menossa kohti ostajan markkinoita. Niin voisi uumoilla, sillä uusien asuntolainojen nostaminen on vähentynyt, asuntojen hintojen nousu hidastunut ja kauppamäärä laskenut.
Mutta vaikka vauhti markkinoilla on hidastunut, mitään romahdusta ei ole tapahtunut. Kauppamäärä on korona-aikaa edeltävällä tasolla, lähellä viiden vuoden keskiarvoa, kertoo Kiinteistönvälitysalan keskusliiton KVKL:n hallituksen puheenjohtaja Marina Salenius.
Viime vuosi oli asuntokaupassa poikkeuksellisen kuuma. Nyt myyntiajat ovat pidentyneet. ”Nekin ovat silti vielä olleet lyhyemmät kuin ennen korona-aikaa”, Marina Salenius sanoo.
Kerrostaloasunnoissa keskimääräinen myyntiaika oli KVKL:n tilastojen mukaan elokuussa pääkaupunkiseudulla 72 päivää, muualla Suomessa 90 päivää. Omakotitaloissa keskimääräiset myyntiajat olivat vastaavasti 81 päivää ja 88 päivää.
Kohtuuhintaisilla ja kohtuukokoisilla kysyntää
Eri asuntotyyppien kysyntä tuntuu viime vuosina vaihdelleen kovasti, eikä tarjonta ole läheskään aina vastannut sitä, mitä ostajat ovat olleet etsimässä. ”Nyt tarjonta on aika laajaa”, Marina Salenius arvioi.
Myös kysyntä on monipuolisempaa kuin esimerkiksi viime vuonna, jolloin tilavista, kotoilua ja etätyötä palvelevista asunnoista oli suorastaan pulaa. Kysyttyjä ovat silti edelleen uudehkot omakotitalot, ”etenkin, jos niissä on jokin muu lämmitys kuin suora sähkö”.
”Yleisesti ottaen ehkä eniten kysyntää on tällä hetkellä kohtuuhintaisille ja kohtuukokoisille perheasunnoille.”
Alueelliset erot ovat tietysti suuria sekä kysynnässä että tarjonnassa. Esimerkiksi isoissa kaupungeissa on ollut myynnissä runsaasti yksiöitä, joita sijoittajat ovat myyneet, kun korona heikensi vuokramarkkinoita. Toisaalta uusia (pien)asuntoja on myös rakennettu vilkkaasti eli tarjonta on lisääntynyt.
Yksiöiden hinnat ovat joka tapauksessa olleet laskusuunnassa, mikä on avannut mahdollisuuksia ensiasuntoa ostaville.
Vieläkö asunnonostajat etsivät tilaa etätyölle, kuten korona-aikana?
”Kesällä olisin vielä sanonut kyllä, mutta nyt se on vähentynyt, kun yrityksissä on palattu konttoreille ja hybridijärjestelyihin.”
Selvitä asumisen kulut etukäteen
Jos nyt pyrkii vaihtamaan asuntoa, mihin kannattaisi varautua?
”Varaa reilusti myyntiaikaa. Myyntiajat ovat edelleen pitkän aikavälin keskiarvoissa, mutta parin viime vuoden kaltaista nopeaa kiertoa ei kannata odottaa.”
”Huolehdi siitä, että asuntosi tulee hinnoiteltua oikein, jotta se on haluttava ostokohde juuri tässä markkinatilanteessa. Ja jos olet ostamassa tilalle toista asuntoa, tärkeämpää kuin vanhasta saatava hinta on vanhan ja uuden asunnon välirahan suuruus. Varmista, että rahkeesi riittävät sen maksamiseen.”
”Tärkeää on myös laskea jo etukäteen, millaiset ovat asumiskustannuksesi nyt ja millaiset ne ovat uudessa asunnossa. Jos olet ostamassa vaikkapa omakotitaloa, joka on muuten hyvä, mutta jossa on isot lämmityskulut, mieti vaihtoehtoja: Voisiko kulutusta pienentää tai lämmitysjärjestelmää parantaa? Mitä se maksaisi?”
Myös kerrostaloasuntoa ostavan on syytä kiinnittää huomiota talon energiatehokkuuteen.
Odotettavissa loivaa hintojen laskua
Koska suomalaiset kotitaloudet ostavat asuntoja pääasiassa omaan tarpeeseensa, asuntomarkkinat tuskin tyssäävät synkkiin talousnäkymiin. Nyt kielteisiä tekijöitä on kuitenkin niin paljon, että meno vääjäämättä hidastuu.
Toisaalta ankean talouskuvan kääntöpuolena on ennätyksellisen vahva työllisyys, mikä on asuntomarkkinoiden tärkeimpiä tukijalkoja.
Asuntokauppa kuitenkin viilenee, kun kuluttajien epävarmuus energian hinnasta ja muiden kustannusten noususta, koroista sekä omasta maksukyvystään lisääntyy.
Esimerkiksi OP Ryhmä ennustaa, että tänä vuonna asuntohinnat vielä hieman nousevat, mutta laskevat ensi vuonna keskimäärin 1‒3 prosenttia. Lasku voi olla pääkaupunkiseudulla suurempaa kuin muualla.
Danske Bank ennustaa asuntohintoihin keskimäärin noin prosentin laskua.
Nordean laskuhaarukka on 0‒5 prosenttia. Jo nyt asuntohintojen nousu on ollut hiipumassa jokseenkin kaikissa isoissa kaupungeissa. Koska energiakulujen nousu huolestuttaa tällä hetkellä ihmisiä yleisesti, asuntojen hintakehitykseen vaikuttaa myös muun muassa lämmitysjärjestelmä.
Ulla Simola
