Asuntojen hinnat ovat lasketelleet jo parisen vuotta. Tilastokeskuksen mukaan maaliskuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat taas laskivat, nyt kuudessa suurimmassa kaupungissa 4,9 prosenttia edellisestä vuodesta, muualla 2,5 prosenttia. Helsingissä lasku oli peräti 6,7 prosenttia.
Vanhojen osakeasuntojen kauppojakin tehtiin kiinteistönvälityksessä 15 prosenttia vähemmän kuin vuotta aiemmin, joskin enemmän kuin helmikuussa.
Mutta: maaliskuussa vanhojen osakeasuntojen hinnat nousivat helmikuusta koko maassa keskimäärin 1,7 prosenttia. Lähes kaikissa suurimmissa kaupungeissa hinnat nousivat. Ne eivät silti yltäneet vuoden 2020 alun tasolle.
Lähde: Kiinteistönvälitysalan Keskusliitto KVKL Ry/ KVKL-HSP-hintaseurantapalvelu
Hintanyppy ylöspäin herätti toiveikkuutta. Vihdoin käännettä asuntomarkkinoilla? Noin otsikoi tiedotteensa Suomen Yrittäjien pääekonomisti Juhana Brotherus. Merkkejä alamäen katkeamisesta, arveli puolestaan Danske Bankin pääekonomisti Pasi Kuoppamäki. Otsikoiden takaa ei kumpaisenkaan ekonomistin tekstistä kuitenkaan löytynyt kovin optimistisia näkemyksiä.
Eikä hyviä talousuutisia ole nyt helppo löytää kaivamallakaan. Työttömyyden uhka on kasvanut, ja yritysbarometrit kertovat kriisitunnelmista. Todellinen raskaan lekan isku olivat Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin tulokset. Kuluttajien luottamusindikaattori rojahti huhtikuussa syvälle pakkaslukemiin, lähes viime vuoden synkimmille tasoille.
Kuluttajat näkevät mustana sekä Suomen talouden että oman taloutensa tulevaisuuden. Aikaa ei pidetä otollisena säästämiselle, ei myöskään lainanotolle. Ei kiinnosta kestotavaroiden ostaminen, asuntokaupoista puhumattakaan. Inflaation uskotaan yhä riivaavan, vaikka tilastot kertovat toista.
OP-ryhmän ekonomistit viilasivat toukokuussa asuntomarkkinaennustettaan alaspäin. He uskovat asuntohintojen laskevan tänä vuonna 1,5 prosenttia viime vuodesta. Aiemmin he odottivat 1 prosentin laskua.
Pientä nousua hintoihin ja kauppamääriin voisi OP:n mukaan olla luvassa vuoden lopulta lähtien – jos korot laskevat.
Korkojen laskua on pidetty ”varmana” jo niin monta kertaa, että siinäkin alkaa usko olla koetuksella.
Lähteet: Suomen Rahatieto ja Suomen Pankki
Ulla Simola
