Asuntokauppa pääsee vuoden edetessä reippaaseen vauhtiin, arvioi Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen. Mutta jääkö kaupan piristyminen lyhytaikaiseksi piikiksi, koska tarjonta ei vastaa kysyntää?
Vanhojen asuntojen kauppa lisääntyy tänä vuonna 8–10 prosenttia ja hinnat nousevat keskimäärin noin 3 prosenttia. Näin ennustavat Säästöpankkiryhmä ja siihen kuuluva kiinteistönvälitysketju Sp-Koti.
”Heti vuoden alussa kauppa ei ehkä lähde nopeaan kasvuun, mutta toinen vuosipuolisko mentäisiin jo aika vauhdikkaasti”, Sp-Kodin Jukka Rantanen odottaa.
Kolmen prosentin hintojen nousulla ei vielä kurota viime vuosien kuoppaa umpeen. ”Vanhojen asuntojen hinnathan ovat laskeneet keskimäärin vähintään 10 prosenttia.”
Mutta jos kauppamäärä kasvaa, hinnatkin lähtevät yleensä nousuun.
Kaupan kasvu ja hintojen nousu keskittyvät kuitenkin sellaisiin kaupunkeihin, joissa väestö kasvaa.
Asuntomarkkinoilla viime vuodet ovat olleet umpiankeita. Kauppamäärä on jäänyt kauas pitkän aikavälin keskiarvosta, joka on Jukka Rantasen mukaan ollut suurin piirtein 70 000 vanhojen ja uusien asuntojen välittäjäkauppaa vuodessa.
Viime vuonna kauppoja tehtiin arviolta noin 50 000. Jos Sp:n kasvuennuste toteutuu, tänä vuonna kauppoja tehtäisiin välittäjämyynnissä 55 000–56 000 kappaletta
Varsin valoisa kauppa- ja hintaennuste siis kaiken kaikkiaan. Mihin myönteiset odotukset perustuvat?
”Pääajurit ovat korkotaso, kuluttajien luottamus sekä työllisyys. Korot ovat jo laskeneet huomattavasti, ja niiden ennustetaan vielä laskevan lisää.”
”Uskomme myös, että kuluttajien luottamus vahvistuu tänä vuonna.”
Tilastokeskuksen kuluttajabarometrin mukaan joulukuussa kuluttajien luottamus vajosi kolmatta kuukautta peräkkäin jo ennestäänkin synkistä lukemista, joten vielä vahvistumisesta ei näy merkkejä?
”Ei, mutta korkojen laskun lisäksi inflaatio on jo maltillistunut ja kuluttajien ostovoima kasvanut.”
”Lisäksi asunnonostotarpeita on patoutunut ja patoutuu koko ajan lisää.”
Toisaalta työllisyys on heikentynyt.
”Säästöpankkiryhmän pääekonomisti Henna Mikkonen on ennakoinut, että työllisyys saattaa vielä vuoden alkupuolella heikentyä, mutta alkaa todennäköisesti sen jälkeen parantua.”
”Asuntomarkkinat ovat nyt joka tapauksessa hyvin herkässä vaiheessa. Jos tulee negatiivisia uutisia, ne voivat vaikuttaa nopeasti”, Jukka Rantanen sanoo.
Perheasunnoista alkaa olla pulaa
Asuntomarkkinoiden näkymiä varjostaa myös riski siitä, että kysyntä ja tarjonta eivät kohtaa. ”Asuntojen kysyntä kohdistuu nyt pääosin perheasuntoihin, ja vuoden loppua kohden niiden kysyntä kasvaa edelleen. Koska uudistuotantoa ei juuri ole, perheasuntojen tarjonta ei riitä.”
Silloin asuntokauppa uhkaa taas hidastua. ”Edessä voi olla markkinakehityksen tuplavee, jolloin tänä vuonna markkinat nousevat, mutta saattavat ensi vuonna taas laskea”, Jukka Rantanen kuvailee.
Kysynnän ja tarjonnan epätasapaino ratkeaa vasta, kun uudistuotanto lisääntyy. Viime vuosina asuntorakentaminen on kuitenkin vastannut lähinnä asuntosijoittajien kysyntään: eniten on tuotettu pieniä asuntoja.
Jukka Rantasen mukaan tällä hetkellä rakennettavissa kohteissa on jo pyritty huomioimaan järkevä huoneistojako. Monella isolla rakentajalla on kuitenkin tontteja, joihin on jo aiemmin haettu rakennuslupa suunnitelmilla, joissa on painotettu pienten asuntojen määrää. ”Näitä suunnitelmia tulisi päivittää ja hakea muutosta rakennuslupaan. Ongelma on aloitettavien kohteiden määrän vähäisyys.”
Se tietää nousupaineita perheasuntojen hintoihin. ”Uskon, että pienten asuntojen hinnat polkevat lähes paikoillaan, mutta isojen hinnat nousevat enemmän kuin sen 3 prosenttia, jota ennustamme koko asuntomarkkinoille keskimäärin.”
Myyntiaikana voi löytää uuden kodin
Kun asunnot liikkuvat markkinoilla suht verkkaan, asunnon vaihtaminen suurempaan tai pienempään vaatii tavallista enemmän pohdintaa. Useimmat haluavat välttää kahden asunnon loukun, josta syntyy vähintäänkin ylimääräisiä rahoituskuluja.
Mutta entä jos löytää juuri sopivan uuden asunnon, kun vanha on vielä myymättä?
Uudesta voi usein tehdä ehdollisen tarjouksen, jossa kaupan ehtona on, että ostaja saa ensin myytyä vanhan asuntonsa. ”Yleensä myyjä kuitenkin varaa mahdollisuuden myydä toiselle ostajalle, jos sellainen siinä välissä löytyy”, Jukka Rantanen sanoo.
Hän suosittelee, että kannattaa panna vanha koti myyntiin ja ryhtyä saman tien seuraamaan, josko myyntiaikana markkinoille ilmaantuisi toiveiden mukainen uusi koti. Myyntiajat vaihtelevat paljon, mutta kerrostaloasunnon myynnissä on syytä varautua keskimäärin suunnilleen kolmen ja omakotitalon myynnissä noin neljän kuukauden myyntiaikaan.
Toki myymisen ja ostamisen välissä voi hakeutua myös vuokralle, jos on valmis näkemään ylimääräisen muuton vaivan.
Ulla Simola
