Energian kalleus saa taloyhtiöt miettimään energiaremontteja tai energiatehokkuuden parantamista keveämmin keinoin. Yhä useammin energiatehokkuuden parannushankkeet jäävät kuitenkin kiinni rahoituksesta. Myös usko hankkeiden hyötyyn on heikentynyt. Hyödyt arvioidaan liian pieniksi suhteessa kustannuksiin.
Tuntuvasti aiempaa harvemmassa taloyhtiössä suunnitellaan energiatehokkuuden parantamista viiden seuraavan vuoden aikana, kertoo Isännöintiliiton energiabarometri. Näkemys perustuu barometrikyselyyn vastanneiden isännöitsijöiden arvioon.
Kyselyyn vastasi 276 isännöinnin ammattilaista, jotka hallinnoivat noin 5 600 taloyhtiötä eri puolilla Suomea. Kysely tehtiin viime vuodenvaihteen molemmin puolin.
Useimmiten energiatehokkuuden parantaminen taloyhtiöissä tuntuu jäävän kiinni hankkeiden kustannuksista ja rahoituksesta.
Isännöitsijöiden mukaan energiatehokkuuden parannustoimien tekemistä jarruttavat selvästi eniten liian korkeat kustannukset. Tätä mieltä on nyt 77 prosenttia vastaajista, ja heidän osuutensa on kasvanut vuosi vuodelta.
”Toiseksi merkittävin jarru on se, että ei uskota parannustoimien kannattavuuteen. Hyötyjen arvioidaan jäävän liian pieniksi suhteessa kustannuksiin.”
”Kolmanneksi yleisimpänä jarruna pidetään rahoituksen saatavuutta”, kertoo Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen. 
Kuva: Isännöintiliitto, Energiabarometri
Avustusten palauttamista ei maksa vaivaa odottaa
Taloyhtiöt ovat nyt remonttien rahoituksessa entistä enemmän pankkien varassa, sillä valtio lakkautti energiahankkeiden Ara-avustukset.
Suuri osa isännöitsijöistä sanoo, että energiatehokkuuden parantaminen ilman avustusta tulee liian kalliiksi. Varsin yleinen käsitys myös on, että pankit olisivat tiukentaneet energiaremonttien rahoituksen ehtoja.
Olli Rekonen sanoo, että Isännöintiliitto ei pidä realistisena odottaa, että avustukset palautettaisiin, kun maan hallitus vasta on päättänyt ne lakkauttaa. ”Sitä paitsi Ara-avustukset kohdistuivat paljolti sellaisiin taloyhtiöiden hankkeisiin, jotka olisi pystytty toteuttamaan ilman avustustakin.”
Hän ei myöskään jaa näkemystä siitä, että pankit olisivat yleisesti ottaen kiristäneet linjaansa energiaremonttien rahoituksessa.
”Yhä enemmän kuitenkin on taloyhtiöitä, jotka eivät täytä pankkien vakuusvaatimuksia. Niitä voi olla kauempana keskuksista, mutta kyllä niitä on myös Helsingissä.”
Energiatehokkuuden parantaminen jää aiempaa useammin rahoituksesta kiinni
Kuva: Isännöintiliitto, Energiabarometri
Vihreät lainat tuttuja, mutta harvoin käytössä
Pankkien valikoimissa on nykyään erityisiä ”vihreitä lainoja”, joita voi hakea tietyt kriteerit täyttäviin energiatehokkuuden parannushankkeisiin.
Vihreä laina voi olla esimerkiksi marginaaliltaan tai muilta ehdoiltaan hieman edullisempi kuin tavallinen korjauslaina.
Isännöitsijät ovat jo aika laajasti tietoisia vihreästä rahoituksesta, mutta hyvin harva on ollut toteuttamassa hanketta, jota sellaisella olisi rahoitettu. Aivan yksinkertaista vihreän lainan hakeminen ja saaminen ei ilmeisesti ole.
Energiatehokkuus mielessä, kun remontoidaan
Selvää joka tapauksessa on, että kun taloyhtiössä on edessä jokin isompi korjaushanke, sen yhteydessä energiatehokkuutta mietitään, vaikka varsinaisesta energiaremontista ei olisikaan kysymys. Tästä isännöitsijät ovat vahvasti samaa mieltä barometrikyselyssä.
Erityisesti ilmanvaihto ja lämmitysjärjestelmät hukkaavat energiaa taloyhtiöissä
Kuva: Isännöintiliitto, Energiabarometri
Laajasti myös uskotaan, että ennen pitkää energiatehokkuuden parantaminen on väistämätöntä kaikissa kiinteistöissä.
Ulla Simola
