Lain mukaan rakennuksella pitää olla energiatodistus pääsääntöisesti aina, kun taloa myydään tai vuokrataan. Onko energiatodistus vain turha paperi, joka nostaa asumisen kustannuksia vai onko siitä oikeasti jotain hyötyä?
Vuodesta 2008 lähtien vaiheittain käyttöön otettu energiatodistus on nykyisin pakollinen pääsääntöisesti aina, kun taloja myydään tai vuokrataan. Sen hankkimiselta välttyy vain poikkeustapauksissa – esimerkiksi, jos kyse on suojellusta rakennuksesta tai jos rakennus on kooltaan alle 50 m2.
Asuntojen myynti-ilmoituksia selatessa huomaa kuitenkin nopeasti, että moni viis veisaa laista ja jättää energiatodistuksen hankkimatta.
Kenelle energiatodistuksesta on hyötyä, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen Aran energia-asiantuntija Ulla Laapotti?
”Energiatodistus on ostajalle väline, jonka avulla voi verrata rakennuksia toisiinsa. Energiatodistuksesta löytyy myös toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Energiatodistuksen laatija on voinut esimerkiksi kirjoittaa suositukseksi, että öljylämmitteisessä talossa vaihdetaan maalämpöön. Ehdotuksista voi saada hyviä vinkkejä.
Energiatodistus voi olla myös myyjän etu. Talo saattaa olla jopa energiatehokkaampi kuin myyjä kuvittelee. Kun kaikki tarvittavat asiakirjat ovat nähtävillä jo asunnon esittelyvaiheessa, ostaja ei pääse syyttämään, että on jotain salattua.”
Mitä asunnon ostajan kannattaa energiatodistuksesta katsoa?
Tärkein tieto, mikä energiatodistuksesta irtoaa, on rakennuksen energialuokka. Esimerkiksi uusista erillisistä pientaloista parhaaseen A-luokkaan yltää nykyisin noin 12 prosenttia. Valtaosa uusista pientaloista sijoittuu B-luokkaan. Vanhoista pientaloista valtaosa sijoittuu D- tai E-luokkaan.
Jos asunnon ostaja on kiinnostunut kahdesta kohteesta, joista toinen on C- ja toinen F-luokkaa, silloin C-luokan talo on kiinnostavampi, koska se on energiatehokkaampi. Luokan lisäksi ostajan kannattaa katsoa energiatodistuksesta toimenpide-ehdotukset. Ne ovat ehdotuksia, joilla rakennuksen energiatehokkuutta voidaan parantaa.
Motivan vuonna 2017 tekemän selvityksen mukaan yleisimmät toimenpide-ehdotukset rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi olivat yläpohjan lisäeristys, ikkunoiden ja ovien vaihto sekä ilmalämpöpumpun asentaminen. Kunnossapitoon liittyen ehdotettiin muun muassa ikkunoiden ja ovien tiivistystä, sisälämpötilojen seurantaa ja säätöä sekä valaistuksen tehostamista.
Miksi energiatodistusta ei laadita rakennuksen todellisen energiakulutuksen mukaan?
Suurin syy on se, että ihmiset käyttävät energiaa eri lailla. Energiatodistuksessa talon laskennallisesta energiakulutuksesta on karsittu pois kaikki ihmisten käyttötottumukset. Joku haluaa, että sisälämpötila on 18 astetta ja toinen, että se on 26 astetta. Myös esimerkiksi vedenkulutus vaihtelee. Rakennusta kuvaa paremmin laskennallinen kuin todellinen kulutus.
Miten energiatodistusten hankintaa valvotaan?
Ara valvoo energiatodistusten laatua ja käyttöä Suomessa. Se seuraa asuntojen myynti- ja vuokrausilmoituksia verkossa ja lehdissä. Jos havaitaan, että myynnissä olevalta rakennukselta puuttuu energiatodistus, omistajalle lähetetään yleensä kirje, jossa asiasta kysellään.
Onko niskuroinnista jotain seurauksia?
Ara voi langettaa uhkasakon, jos lain edellyttämä energiatodistus puuttuu. Vielä toistaiseksi uhkasakkoa ei ole langetettu kenellekään.
”Hyvin lähellä on ollut, että olisimme käyttäneet uhkasakkoa. Olemme kehottaneet, ja jollei ihminen ole vieläkään hankkinut energiatodistusta, olemme antaneet varoituksen. Yleensä siinä vaiheessa, kun otamme henkilökohtaisesti puhelimitse yhteyttä, ihmiset ymmärtävät, että he pääsevät helpommalla, jos hankkivat energiatodistuksen. Vielä ei ole määritelty, miten suuri uhkasakko on. Se määritellään siinä vaiheessa, kun ensimmäinen tapaus tulee”, Laapotti sanoo.
Mitä energiatodistus maksaa?
Motivan kyselyn mukaan energiatodistuksen sai olemassa olevalle pientalolle noin 360 eurolla vuonna 2017. Uudispientalolle laadittu energiatodistus maksoi keskimäärin noin 270 euroa. Vanhaan rivitaloon energiatodistuksen sai keskimäärin noin 500 eurolla.
Ara valvoo energiatodistusten tekijöitä ja todistusten laatua. Onko energiatodistusten laaduissa eroja?
”Laadussa on isoja eroja. Ihmiset haluavat edullisia todistuksia ja se näkyy valitettavasti jonkin verran myös todistusten laadussa. Välillä näkee energiatodistuksia, jotka ovat todella hyviä. On sääli, että ihmiset eivät aina osaa hyödyntää ja käyttää niitä.”
Mistä energiatodistuksen saa?
Energiatodistuksen voi laatia vain pätevöitynyt tekijä. Ara ylläpitää rekisteriä pätevistä tekijöistä. Tekijää voi etsiä osoitteessa energiatodistusrekisteri.fi. Energiatodistuksen laatija käy aina paikan päällä kohteessa havainnoimassa kohdetta.
Mikä energiatodistus?
- Pakollinen uudisrakennuksille sekä valtaosalle vanhoista rakennuksista asunnon myynnin tai vuokraamisen yhteydessä.
- Sisältää rakennuksen energiatehokkuudesta kertovan energialuokan, jossa A on paras ja G huonoin. Luokitus perustuu rakennuksen teknisiin ominaisuuksiin ja se voi poiketa merkittävästi todellisesta, toteutuneesta energiankulutuksesta.
- Sisältää toimenpide-ehdotuksia energiatehokkuuden parantamiseksi. Rakennuslupavaiheessa tehtävissä energiatodistuksissa toimenpide-ehdotukset eivät ole pakollisia.
- Voimassa 10 vuotta.
- Myynti - ja vuokrausilmoituksissa pitää näkyä energialuokka ja se, minkä ajankohdan säädösten mukaan energiatodistus on tehty.
- Energiatodistuksen puuttumisesta voidaan langettaa uhkasakko.
Outi Airaksinen
