Omakotitalon myyjän on syytä ottaa huomioon laskenut hintataso ja asettaa kohteelle realistinen hintapyyntö. Silloin kauppa käy, sanovat välittäjät.
Korona-aikana omakotitalojen kauppa kävi kuumana, mutta viimeiset pari vuotta talomarkkinoilla on ollut hiljaisempaa. Kiinteistönvälittäjien mukaan kerrostaloasuntojen kaltaista pysähdystä ei ole kuitenkaan pientaloissa nähty.
"Jos hintapyyntö on realistinen, halutuissa kohteissa kaupat syntyvät nopeasti. Usein välittäjällä on jopa valmis lista halukkaista ostajista", Kiinteistömaailman toimitusjohtajan Mika Laurikainen sanoo.
Talomarkkinat ovat olleet jo useamman vuoden melkoisessa myllerryksessä. Korona-aikana hinnat ampaisivat monella paikkakunnalla jyrkkään nousuun, joka kesti kevääseen 2022 saakka. Sitten Ukrainan sota käynnisti laskusuhdanteen, joka Laurikaisen mukaan laski talojen hintoja hyvinkin rajusti tietyillä alueilla.
Liian korkea hintapyyntö karkottaa ostajat
Sp-Kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen muistuttaa, että joka paikkakunnalla on vallitseva hintataso, jonka talon ostaja on valmis maksamaan. Tietyn hintarajan ylittävissä kohteissa kysyntä putoaa merkittävästi.
"Omassa kotikaupungissani Hämeenlinnassa tämä hintaraja on noin 300 000 euroa. Helsingissä se on liikkunut jo pitkään puolen miljoonan euron tienoilla", Rantanen kertoo.
Hän korostaa, että realistisen hintapyynnön asettaminen heti myynnin alussa on tärkeää. Jos taloa lähdetään myymään liian kalliilla, ostajan löytyminen on vaikeampaa mahdollisen hinnanalennuksen jälkeenkin.
Mika Laurikaisen mielestä nyt jos koskaan hinnan määrittelyssä kannattaa hyödyntää paikkakunnan tuntevien välittäjien kokemusta ja vertailla heidän ammattitaitoaan. Välittäjillä on myös käytössään Kiinteistönvälitysalan Keskusliiton hintaseuranta, joka kertoo alueella toteutuneiden asuntokauppojen hinnat.
"Välittäjän tehtävänä on antaa realistinen hinta-arvio. Toki aina ei ole miellyttävää tuoda myyjälle huonoja uutisia, että odotus myyntihinnasta ei vastaa nykyistä markkinahintaa."
Omakotitalojen hintojen laskusta kertovat myös Tilastokeskuksen tiedot. Vanhojen omakotitalojen hinnat laskivat tammi–maaliskuussa suurissa kaupungeissa kymmenen prosenttia ja muualla maassa kuusi prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.
"Hintapyynnön mitoituksessa ei kannata nyt käyttää hintaa, jonka naapuri sai talostaan pari vuotta sitten", Jukka Rantanen havainnollistaa.
Koronlasku voi piristää asuntokauppaa
Mika Laurikaisen mukaan yleinen käsitys kiinteistöalalla on, että tänä tai ehkä vielä ensi vuonnakaan omakotitalojen hinnat eivät nouse. Talomarkkinoihin hän odottaa kuitenkin piristystä Euroopan keskuspankin aloittamista koronlaskuista.
"Moni miettii tällä hetkellä asuntolainan ottamista ja voi nyt rohkaistua tekemään päätöksen", Laurikainen sanoo.
Jukka Rantasen arvio asuntomarkkinoiden elpymisestä on varovaisempi, vaikka patoutunutta tarvetta asunnonvaihtoon onkin kertynyt.
"Kuluttajien luottamus on nyt niin alhaisella tasolla, että ensimmäinen koronlasku ei vielä anna asuntokauppaan erityistä sysäystä. Tarvitaan lisää positiivisia merkkejä talouden elpymisestä", Rantanen sanoo.
Suosituimpia 2000-luvulla rakennetut omakoti- ja paritalot
Laurikainen ja Rantanen korostavat, että talomarkkinat ovat edelleen hyvin paikalliset. Erot paikkakuntien ja kohteiden välillä ovat suuret kysynnässä, hinnoissa ja myyntiajoissa. Ostajien himoitsemia taloja kasvukeskusten liepeillä ei tule tarpeeksi myyntiin, kun taas vähemmän halutuissa kohteissa välittäjä saa laittaa kaiken ammattitaitonsa likoon saadakseen ne myydyiksi.
Laurikaisen mukaan suosituimpia ovat edelleen 2000-luvulla rakennetut omakoti- ja paritalot, joihin on tehty kuntotarkastus ja talo on hyvässä kunnossa. Etenkin lapsiperheet ovat kiinnostuneita muuttovalmiista kodeista, joissa on pihaa ja tilaa tehdä etätöitä.
"Tällaisista taloista on huutava pula. Niitä ei tule kuitenkaan myyntiin siksi, että myyjät kokevat saavansa niistä liian alhaisen hinnan", Laurikainen sanoo.
Syksyn 2022 energiakriisi ja etenkin sähkön hinnan raju nousu sai talonostajat kiinnostumaan talojen lämmitysjärjestelmistä ja vuosittaisista energiakuluista. Maalämpö on ehdoton myyntivaltti, mutta suoraa sähkölämmitystäkään ei enää karsasteta, kun sähkön hinta on pudonnut huippuhinnoista.
Rantanen sanoo, että korkeat korot ja kuluttajien varovaisuus ottaa suuria asuntolainoja ovat suunnanneet kysyntää kohti pienempiä taloja.
"Jos aiemmin perhe etsi ylimääräistä tilaa ympärilleen, niin nyt sama huonemäärä pyritään löytämään kompaktimpana ratkaisuna. Myös sijainnista ollaan valmiita tinkimään ja ostamaan talo hieman edullisemmalta alueelta."
Rantasen mukaan vanhemmatkin omakotitalot käyvät kaupaksi, jos hintapyyntö on kohdillaan ja talon kunto on käyty läpi myyjän ja ostajan välillä. Vanhemmissa taloissa ostajia saattavat kuitenkin askarruttaa remonttitarpeet.
"Yksi syy tähän on pankkien tiukentunut linja remonttilainoissa. Lainaa kyllä saa, mutta se edellyttää riittäviä vakuuksia. Asunnon ostajalta sellaiset saattavat puuttua, jos uusi asunto on asuntolainan panttina", Rantanen toteaa.
Matti Remes
