Opiskelija-asuntoa etsivillä oli pandemia-aikaan runsaasti valinnanvaraa, sillä moni opiskelija jäi etäopiskelemaan kotiin vanhempiensa luokse. Tilanne on nyt muuttumassa, sillä poikkeusajan jälkeen ollaan palaamassa normaaliin aikaan.
Opiskelijat ovat näillä näkymin vihdoin palaamassa normaalielämään eli lähiopintoihin. Monelle tämä tarkoittaa asunnon etsimistä.
Vuokraturvan hallituksen puheenjohtaja Timo Metsola huomauttaa, että nuoria asunnon etsijöitä on liikkeellä tulevana syksynä tavanomaista enemmän.
Opiskelupaikkakunnille on muuttamassa ensimmäisen vuoden opiskelijoiden lisäksi kahtena aiempana syksynä aloittaneet – siis ne, jotka jäivät pandemia-ajaksi etäopiskelemaan kotikonnuilleen.
Asunnon etsimisen rynnistys alkaa heti, kun oppilaitokset ilmoittavat opintopaikan saaneet.
Moni kuitenkin pääsee korkeakouluun sisälle hyvän lukiomenestyksen ansiosta, jolloin opintojen aloitus voi olla kohtuullisen varmaa etukäteen. Näissä tapauksissa Metsola kehottaa asunnon etsintään etujoukoissa, jotta voi napata sopivimman päältä.
Tilanne on ihanteellisin, jos samalta paikkakunnalta saa kesä- tai muita väliaikaisia töitä ja kykenee aloittamaan vuokranmaksun jo kesällä.
”Aika moni opiskelemaan siirtyvä nuori haluaa aloittaa itsenäisen elämän ja muuttaa omilleen mahdollisimman pian”, Metsola sanoo.
Opiskelijat haluttu ryhmä vuokramarkkinoilla
Metsola huomauttaa, että opiskelijat ovat asuntomarkkinoiden tärkeitä perusvuokralaisia. He ovat haluttu ryhmä, toisin kuin vielä joskus 1990-luvulla, jolloin heitä saatettiin väheksyä ja maksukykyä epäillä.
”Asuntomarkkinoilla tiedetään, että opiskelu kestää yleensä useita vuosia. Opiskelijasta saattaa saada pitkäaikaisen vuokalaisen.”
Jos asunnon sijainti on hyvä ja siinä viihtyy, se saattaa pysyä kotina vielä opintojen valmistumisen jälkeen – mikäli työpaikka löytyy samalta paikkakunnalta.
Opiskelijabudjetti ei tunnetusti ole iso. Tästä huolimatta moni nuori suosii omaa yksiötä ja valitsee huokeamman soluasunnon vasta pakon edessä.
Toisaalta jos vapaiden markkinoiden ison asunnon jakaa hyvän porukan kesken, muutto pois kotoa uudelle paikkakunnalle voi tuntua turvalliselta.
Ison vuokra-asunnon löytäminen voi olla jopa helpompaa kuin yksiön metsästys. Myös vuokra henkeä kohti voi silloin jäädä huomattavasti pienemmäksi kuin mitä se olisi yksiössä.
Metsolaa harmittaa syksyllä 2017 tehty muutos, jolloin opiskelijat siirtyivät yleisen asumistuen piiriin ja Kela alkoi maksaa asumistukea ruokakunnalle yhteisesti.
”Tämä tarkoitti, että yhden vuokralaisen isommat tulot vähentävät usein kaikkien asunnossa asuvien asumistuen määrää.”
Se on tarkoittanut käytännössä kimppa-asumisen suosion laskua.
Sijainti maksaa
Mitä paremmalta paikalta opiskelija-asuntonsa haluaa, sitä enemmän siitä joutuu maksamaan.
Metsola kertoo, että vaikka opiskelijabudjetilla pyritään löytämään markkinoiden keskivertoa halvempia asuntoja, esimerkiksi Helsingissä opiskelijan kuukausivuokra alkaa usein kuutosella tai seiskalla. Vaikkapa Turussa luvut ovat satasen pienemmät.
”Mutta myös 800–900 euron kuukausivuokran asuntoja menee opiskelijoille. Tosin tuolloin taloudellisena tukena ovat usein vanhemmat tai isovanhemmat.”
Soluasuntoja tarjolla
Asuntoa voi aina hakea myös opiskelija-asuntosäätiöiltä. Niiden suosituimpiin yksiökohteisiin on yleensä pitkät halukkaiden jonot, soluasuntoja saa helpommin.
Esimerkiksi Tampereen opiskelija-asuntosäätiö Toas ilmoitti vielä keväällä verkkosivuillaan nopeista heti alkavista vuokrasopimuksista.
Tarjolla oli muun muassa Hervannassa parvekkeellinen 56 neliön kaksio reilulla 600 eurolla. Vanhalla Domuksella keskustan tuntumassa kymmen neliötä pienempi maksoi reilut 500 euroa kuussa.
Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiö Hoas puolestaan kesänkorvalla vinkkasi hakemaan soluasunnosta kesäkotia, johon on mahdollista jäädä pidempään opiskelupaikan varmistuessa.
Soluhuoneen (16,5 neliötä) kuukausivuokraksi ilmoitettiin noin 300 euroa.
Kirsi Riipinen
