Asuntolainojen yleisin viitekorko 12 kuukauden euribor on kiivennyt nollan yläpuolelle ensimmäistä kertaa sitten tammikuun 2016. Asuntovelallisen täytyy siis kohta ruveta maksamaan lainastaan korkoa.
Kahdentoista kuukauden euriborin noususta tuli uutinen juuri siksi, että nollaraja puhkesi pitkästä aikaa. Nollan alapuolella euribor on noussut jo monta kuukautta, joten tiistainen lukema, nollatason hiuksenhienosti ylittävä 0,005 prosenttia, ei sinänsä hätkähdyttänyt.
Kahdentoista kuukauden euribor on suomalaisten asuntolainojen suosituin viitekorko. Jos euribor pysyy plussalla ja jatkaa nousuaan, asuntovelallisten täytyy ruveta maksamaan lainastaan korkoa. Kun euribor on ollut miinuksella, velalliset ovat maksaneet lainastaan vain marginaalia.
Lainan kokonaiskorko muodostuu viitekorosta, lainan nosto- ja maksukuluista sekä marginaalista, joka on pankin lainasta perimä hinta.
Koron nousu lienee vasta alussa
Kovin dramaattista nousua lainan kuukausierään ei hetimmiten näyttäisi olevan luvassa. Suomen Pankin tilaston mukaan asuntolainojen keskikorko on nyt noin 0,8 %. Lasketaanpa suuntaa antava esimerkki verkon lainalaskurilla:
Sinulla on 150 000 euron asuntolaina, jonka laina-aika on 20 vuotta ja korko 0,80 prosenttia. Jos lainakorko nousisi puolella prosenttiyksiköllä 1,3 prosenttiin, lainan kuukausierä kasvaisi 30–40 euroa eli noin 680 eurosta 710 euroon.
Nyt on vielä jonkin verran matkaa siihen, että euribor olisi 0,5 %, mutta nousuun kannattaa valmistautua. Joissain viime aikojen talousennusteissa on uumoiltu, että euribor voisi ehtiä 1 prosenttiin tämän vuoden lopussa.
”Edessä saattaa olla reippaitakin euriborin nousuja, mutta myöhemmin kehitys tasaantuu”, arvioi korkosijoitusjohtaja Jyri Suonpää Ålandsbankenista. ”Kyllä 12 kuukauden euribor saattaa nousta 1,70–2,00 prosenttiin. Tämänhetkisten odotusten mukaan se olisi näissä huipuissaan vuonna 2023.”
Silloin lainaesimerkkimme kuukausierä kasvaisi yli 80 euroa eli noin 680 eurosta noin 759 euroon.
Inflaatio lisää korkopaineita
Korkonäkymät ovat kuitenkin nyt kovin epävarmat muun muassa hurjaa vauhtia nopeutuvan inflaation vuoksi. Tavallisesti keskuspankit suitsivat inflaatiota nostamalla korkoja. Euroalueella inflaatio on revennyt jo yli 7 prosenttiin, kun Euroopan keskuspankin tavoitteena on pitää se viiden vuoden aikavälillä keskimäärin 2 prosentissa.
Tietenkin myös Ukrainan sota tekee tilanteen monella tapaa arvaamattomaksi.
Euriborit kuvaavat markkinoiden odotuksia tulevasta korkotasosta. Yleensä markkinoilla seurataan silmä kovana, mitä Euroopan keskuspankki tekee ohjauskorolleen, mutta nyt nousuun on siis lähdetty jo ”etuajassa”.
Jyri Suonpää ei odota Euroopan keskuspankilta ohjauskoron nostoa ainakaan vielä tällä viikolla. ”Keskuspankki on vaikeassa tilanteessa, kun inflaatio nopeutuu, mutta toisaalta talouskasvu hidastuu. Se joutuu myös miettimään, mitä talousvaikutuksia vielä tulee Venäjän-vastaisista pakotepaketeista.”
Korontarkistuspäivä ratkaisee kuukausierän
Se, milloin euriborin nousu alkaa tuntua oman lainasi kuukausierässä, riippuu lainasi korontarkistuspäivästä. Jos lainan viitekorkona on 12 kuukauden euribor, korko tarkistetaan aina tiettynä päivänä vuoden välein. Euriborin taso tuona päivänä määrää lainasi koron vuodeksi eteenpäin.
Jos korontarkistuspäiväsi oli juuri, on siis mahdollista, että lainakulusi pysyvät entisellään vielä vuoden verran.
Koronnousun vaikutus riippuu lisäksi siitä, minkätyyppinen asuntolainasi on. Yleisin lainatyyppi on annuiteettilaina, jolloin lainan kuukausierä muuttuu, kun korko muuttuu – ja muutos siis tapahtuu kerran vuodessa, jos viitekorkona on 12 kuukauden euribor.
Jos taas lainasi on kiinteissä tasaerissä maksettava, viitekoron nousu ei kasvata kuukausierää, vaan pidentää laina-aikaa.
Ulla Simola
