Viherkatto on ilo silmälle ja luonnon monimuotoisuudelle. Siitä on etua myös energian ja hulevesien hallinnassa.
Miten olisi kukkiva, värikäs ja elintärkeitä pörriäisiä houkutteleva kasvusto asuintalon, autokatoksen tai mökin katolle? Viherkatto on ilo silmälle, mutta siitä on hyötyä myös ympäristön monimuotoisuudelle sekä hulevesien ja energian suitsimisessa.
”Viherkaton asentaminen vähentää viemäriin valuvan sade- ja sulamisveden määrää”, tietää Jouko Hannonen viherkattoihin erikoistuneesta Alotec Oy:stä.
Asialla on taloudellistakin merkitystä. Kunnilla on oikeus kerätä hulevesimaksuja, joten viherkatolla on paikkansa.
Viherkatto myös eristää niin kuumalla kuin kylmällä, ja viherkattoon voi asentaa aurinkopaneeleja.
Kasvustoltaan monipuoliseksi suunniteltu viherkatto tarjoaa hyvät olosuhteet uhanalaisille perhosille ja hyönteisille.
Kasvit olosuhteiden mukaan
Usein viherkatoille istutetaan maksaruohoa, mutta kasvit voivat olla paljon muutakin.
”Varsin lyhyen ajan kukkiva maksaruohomatto ei ole ainoa ratkaisu, eikä muunlainen kasvisto ole myöskään kustannuskysymys”, Hannonen kertoo.
Viherkaton kasvillisuuden voi suunnitella yksilöllisesti olosuhteiden ja mieltymysten mukaan, aivan kuten puutarhasuunnittelussa. Pääsääntöisesti valitaan sellaisia kasveja, jotka menestyvät kuivissa oloissa.
Myös maantieteellinen sijainti vaikuttaa siihen, millaiset kasvit viihtyvät katolla. ”Mitä pohjoisemmaksi Suomessa mennään, sitä kapeampi on mahdollisten kasvien valikoima”, Hannonen sanoo.
Katolle voi sijoittaa vaikkapa parikymmentä erilaista kasvia, jotka kukkivat eri aikoina. Ellei viherkattoa ole rakennettu valmiista matoista, kasveja voi myös ajan mittaan vaihdella ja lisäillä.
Laskelmat kuntoon
Viherkaton rakenne on suunniteltava huolella. Varminta on kääntyä asian osaavan ammattilaisen puoleen. Katon kulma, eristys, kantokyky, valo ja vesien ohjaaminen ovat kriittisimpiä tekijöitä.
Viherkatto on tavallista vesikattoa painavampi. Painoa sille kertyy noin 100 kilosta 250 kiloon neliömetriä kohti.
Viherkaton voi asentaa sekä tasakatolle että kaltevalle katolle. Uudisrakennukseen asennettaessa viherkatto on syytä huomioida varhain suunnitteluvaiheessa. Jos viherkatto asennetaan jo olemassa olevaan rakennukseen, kattorakenteiden kantokyvyn ja muiden ratkaisujen tulee olla kestäviä.
Valon määrällä on merkitystä. Erittäin varjoisa paikka ei välttämättä ole viherkatolle otollinen.
Katossa on kuusi rakennekerrosta: kasvien juurien leviämiseltä suojaava kermi-vedeneristys, suojamatto, kuivia aikoja varten vettä jemmaava salaojakenno, suodatinkangas, kasvualusta ja lopuksi kasvit.
Katolle laitettava multa ei ole tavallista puutarhamultaa, joten senkään suhteen ei kannata ryhtyä toimeen tee-se-itse -asenteella.
Asentaminen ja kasvien istuttaminen kestää keskimäärin pari päivää. Keskimääräistä hintahaitaria on vaikea määritellä, sillä hintaan vaikuttavia, yksilöllisiä tekijöitä on paljon.
Kokonaiskustannuksia laskiessa kannattaa pitää mielessä, että hyvin suunniteltu ja toteutettu viherkatto kestää kymmeniä vuosia, ja pidentää katon ikää reippaasti. Esimerkiksi UV-säteily ei tuhoa viherkattoa samaan tapaan kuin muunlaisiin materiaaleihin perustuvia kattoja.
Viherkatto myös nostaa kiinteistön arvoa.
Maa, ilma, tuli ja vesi hallussa
Kunhan etenkin vesieristeet on asennettu tarkasti ja huolellisesti, viherkaton asentamisessa ei juuri ole riskejä.
Ympäristön puusto saattaa tunkea viherkatolle kutsumattomaksi elementiksi. ”Jos vieressä on koivuja tai muita paljon siementäviä puita, ne ottavat viherkaton iloisesti kasvupaikakseen ennen kuin katon kasvusto on riittävästi tiivistynyt.”
Entä paloturvallisuus? ”Kasvualusta varastoi vettä, joten se ei ole koskaan kuiva. Kaikki viherkattotuotteet on myös testattu ääriolosuhteissa, joten sikälikään paloturvallisuus ei ole ongelma.”
Tuulieroosion mahdollinen vaikutus huomioidaan suunnittelussa. Hannosen mukaan sillä on merkitystä lähinnä kaupungin keskustoissa, silloin kun kohde sijaitsee korkealla.
Viherkaton reunarakenteisiin asennetaan katon materiaaleja ja kasvustoa suojaavaa kiviainesta, joka estää samalla eroosion.
Hoito kasvien mukaan
Kasvillisuudesta riippuu, kuinka usein katolle on hyvä kiivetä tarkistamaan sen tilanne ja kitkemään ylimääräiset kasvit. Yleensä muutama kerta vuodessa riittää. ”Parin ensimmäisen vuoden aikana on oltava tarkkana, ettei viherkatolle ilmesty ei-toivottuja kasveja.”
Silloin kun viherkatto kerroksineen ja kasveineen on asennettu oikein, sitä ei tarvitse kastella.
Yleensä viherkatolle istutettavat kasvit ovat vähään tyytyväisiä lajeja. Lannoitus on suositeltavaa tehdä keväisin.
Saksassa on pitkä viherkattojen rakentamisen ja kehittämisen perinne. Saksalaisen FLL-tutkimus -ja kehitysryhmittymän julkaisema, viherkattoja koskeva ohjeistus on alan normisto, johon viherkattojen rakentajat eri puolilla maailmaa nojaavat.
Suomessa Kattoliitto ry on julkaissut viherkaton tarkastamista ja huoltamista koskevan huoltokirjan. Julkaisu sisältää ohjeistuksen huoltotoimista ja niille suositelluista ajankohdista.
”Viherkaton käyttöikä on kuin puutarhan: jos sen suunnittelee oikein ja siitä pitää hyvää huolta, se kestää pitkään”, Hannonen sanoo.
Minna Takkunen
