Korkosuojauksesta joutuu maksamaan pankille, mutta asuntolainan lainakulujen nousuun voi varautua myös säästämällä itse puskuria. Mihin pesämunaa kannattaa kerryttää?
Asuntovelalliset ovat voineet nauttia useita vuosia alhaisten korkojen ajasta, mutta viime aikoina odotukset korkojen noususta ovat vahvistuneet.
Asuntolainojen yleisin viitekorko eli 12 kuukauden euribor on edelleen miinuksella. Korko on kuitenkin noussut nyt lähemmäs -0,3 prosenttiin, kun se aiemmin pysytteli pitkään -0,5 prosentin tienoilla.
Luottolaitos Hypon pääekonomisti Juhana Brotherus arvioi, että euribor voi nousta positiiviseksi loppuvuonna. Mitään dramaattisia koron nousuja ei ole kuitenkaan näköpiirissä.
"Asuntolainan ottajan kannattaa silti miettiä, mitä omalla kohdalla tarkoittaisi vaikkapa koron nousu prosenttiyksiköllä", Brotherus sanoo.
Myös Säästöpankin pääekonomisti Henna Mikkonen arvioi, että nollakorkojen aika voi olla tänä vuonna ohi. Nousu näyttäisi kuitenkin jäävän maltilliseksi.
"Tällä hetkellä odotus on, että euribor voi lähivuosina asettua noin prosentin tasolle. Mitään äkkinäisiä hyppyjä vaikkapa viiteen prosenttiin tuskin kuitenkaan nähdään", Mikkonen toppuuttelee.
| Näin koron nousu vaikuttaa lainakuluihin | ||||
| Esimerkki 1 | Esimerkki 2 | Esimerkki 3 | Esimerkki 4 | |
| Lainan määrä € | 100 000 | 250 000 | 100 000 | 250 000 |
| Kokonaisvuosikorko nyt (viitekorko+marginaali) |
0,8 | 0,8 | 0,8 | 0,8 |
| Kokonaiskorko, jos korko nousee 1%- tai 2%-yksikköä |
1,8 | 1,8 | 2,8 | 2,8 |
| Maksuerä nyt e/kk | 451 | 1 128 | 451 | 1 128 |
| Maksuerä koron nousun jälkeen/kk | 496 | 1 241 | 545 | 1 362 |
| Kuukausierän kasvu € | 45 | 113 | 94 | 234 |
| Kaikissa esimerkeissä laina-aika on 20 vuotta, ja lainaa maksetaan takaisin tasaerissä kuukausittain. | ||||
| Lähde: OP:n lainalaskuri | ||||
Puskuria nousevien lainakulujen varalta
Pankkien mukaan asuntovelalliset ovat nyt aiempaa kiinnostuneempia suojautumaan nousevilta koroilta. Tähän pankit tarjoavat muun muassa kiinteäkorkoisia lainoja ja korkokattoja, mutta korkojen noustessa myös suojautumisesta joutuu maksamaan enemmän.
Brotheruksen mielestä varteenotettava vaihtoehto on alkaa säästää "puskurirahastoa", josta voi sitten aikanaan maksaa mahdollisia korkeampia korkoja.
Pankin korkosuojauksesta maksaa turhaan, jos korkojen nousu ei toteudukaan odotetulla tavalla. Itselle kartutetut säästöt sen sijaan jäävät omaksi hyödyksi myös tällaisessa tapauksessa.
"Korkopuskuria voi kerryttää oman rahatilanteensa mukaan. Yksi tapa on laittaa joka kuukausi syrjään summa, jonka arvelee kattavan mahdollisesti kohoavat lainakulut", Brotherus vinkkaa.
Korkojen nousun vaikutuksia omaan talouteen voi hahmottaa helposti pankkien verkkosivuilta löytyvien lainalaskurien avulla.
Esimerkiksi 250 000 euron ja 25 vuodeksi otetun asuntolainan kuukausierä nousisi 113 euroa, jos 0,8 prosentin kokonaiskorko nousee yhden prosenttiyksikön. Jos korko nousee kaksi prosenttiyksikköä, kuukausierä nousee 234 euroa.
Tilille voi säästää pieniä summia
Korkopuskurin kerryttäminen on Brotheruksen mielestä hyvä ajatus myös siksi, että se totuttaa muuhunkin säästämiseen. Siihen pätevät samat nyrkkisäännöt kuin muuhunkin varojen kerryttämiseen.
Pankkitili on hyvä vaihtoehto, jos säästettävät summat ovat suhteellisen pieniä ja rahoja saattaa tarvita vuoden tai parin sisään. Jos säästösummat ovat sen sijaan muutamia satasia suurempia, pankkitilin ohella kannattaa harkita muitakin sijoituskohteita.
Brotherus huomauttaa, että talletussuojan ansiosta pankkitili on turvallinen. Se on myös joustava säästökohde esimerkiksi silloin, jos tulot ovat epäsäännölliset.
"Asuntovelalliselle puskurin kerryttäminen talletustilille sopii siksikin, että korkojen noustessa myös tilillä oleville varoille maksetaan parempaa korkoa", Brotherus sanoo.
Nollakorkojen aikana talletustileiltä ei saa kuitenkaan minkäänlaista tuottoa. Inflaation vuoksi tilillä makaavien varojen reaaliarvo itse asiassa vain laskee.
Brotheruksen mukaan säästämisessä kannattaa muistaa sijoitusten hajautus. Osan säästöistä voi esimerkiksi laittaa osakkeisiin, mutta pankkitililläkin voi pitää sopivan pesämunan.
"Pankkitilillä olisi hyvä olla rahaa myös kotitalouden yllättäviin menoihin, jos vaikkapa auton vaihdelaatikko hajoaa tai pesukone sanoo sopimuksensa irti", Brotherus muistuttaa.
Kärsivällinen säästäjä palkitaan
Henna Mikkosen mielestä puskurin sijaan asuntovelallinen voi myös lyhentää asuntolainaa alkuperäistä aikataulua nopeammin ennen korkojen nousua, mikäli oma talous antaa tähän mahdollisuuden.
"Mutta silloin kaikki rahat ovat kiinni asunnossa, ja sijoitusmarkkinoiden tuotot jäävät saamatta. Parempi vaihtoehto on sijoittaa ylijääviä varoja kohteisiin, joista voi odottaa lainakorkoa parempia tuottoja."
Mikkosen mielestä oman puskurin kerryttämisessä ja säästämisessä ylipäätään kannattaa muistaa, että mitä pidempi on sijoitusaika, sitä suurempiin tuottoihin on mahdollista päästä.
"Jos oma talous vain antaa myöten, on lainan lyhentämisen ohella fiksua tehdä pitkäaikaisia sijoituksia ja näin kasvattaa varallisuuttaan myös laina-aikana."
Osakkeissa parhaat tuotto-odotukset
Historiallisesti säästöille on tuonut parhaat tuotot pörssi joko osakkeisiin sijoittavien rahastojen tai suorien osakeostojen kautta. Osakesijoittaminen sisältää kuitenkin aina riskin sijoitusten arvon laskusta.
Mikkosen mukaan tätä riskiä pienentää pitkä sijoitusaika.
"Vaikkapa 25 vuoden asuntolainan kuluessa osakemarkkinoilla tulee nousuja ja laskuja, mutta pitkässä juoksussa sijoitukset tuottavat enemmän kuin lainan korko."
Mikkosen mielestä oleellista on myös ajallinen hajautus. Osakkeita ei kannata ostaa kerralla suurta määrää, vaan jakaa hankintoja useampaan ajankohtaan. Näin välttyy laittamasta kaikkia rahoja osakkeisiin silloin, kun kurssit ovat korkeimmillaan.
"Esimerkiksi säännöllisessä kuukausisäästämisessä tulee luonnollisesti ajallista hajontaa", Mikkonen huomauttaa.
Pitkän nousun jälkeen epävarmuus ja kurssiheilahtelut ovat osakemarkkinoilla nyt kasvaneet. Odotukset korkojen noususta ovat painaneet alas etenkin kasvuyhtiöiden osakekursseja.
Juhana Brotherus huomauttaa, että korkotason muutosten vaikutukset osakemarkkinoihin eivät ole yksioikoiset.
"Osakekurssien lasku korkojen noustessa ei ole vääjäämätön asia. Historiassa on myös ajanjaksoja, jolloin osakemarkkinoilla on mennyt ihan hyvin nousevista koroista huolimatta."
Asuntovelallisen puskurin sijoittaminen korkorahastoihin ei ole kuitenkaan Brotheruksen mielestä tässä tilanteessa järkevää. Korkotuotteiden arvot nimittäin yleensä laskevat, kun korot nousevat.
Matti Remes
