Jouluostoksilla pohditaan tänä vuonna myös energiankulutusta. Miten hankkia lahjan saajaa miellyttävä, mutta mahdollisimman energiapihi tv, tietokone tai näyttö?
Jos haluat vertailla erilaisten tuotteiden energiatehokkuutta vaikkapa jouluhankintoja tehdessäsi, vertailu onnistuu elektroniikkalaitteista löytyvän Euroopan unionin energiamerkinnän avulla. Tällainen tarra on ollut esimerkiksi televisioiden ja näyttöjen selässä vuodesta 2011 alkaen.
Kuluttajan helpotukseksi edellä mainittujen laitteiden energiamerkintöjä on yksinkertaistettu viime vuosina. Joidenkin tuotteiden kohdalla uudistus kuitenkin venyy yli luvatun vuoden 2025.
Käyttötapa ratkaisee, oletko suurkuluttaja
Jo verkkokauppojen tarjonnan yleissilmäyksellä näkee, mikä verran eroa on tietyn tuoteryhmän, vaikkapa televisioiden, eri merkkien ja ominaisuuksiltaan sekä hinnoiltaan samantyyppisten mallien energiasyöppöydessä. Ero on lähes mitätön. Sen sijaan hankittavan tv:n tai näytön koko vaikuttaa sähkönkulutukseen merkittävästi enemmän.
Viihdelaitteiston sähkönkulutuksessa tuntuu kuitenkin olennaisimmin tuotteen käyttö. Eihän yhdeksän kilowatin sähkökiuaskaan kuluta mitään, jos sitä ei ole kytketty lämmittämään.
Kotien viihdelaitteistojen kattaus vaihtelee tavattomasti. Vanhemman väestön huushollissa saattaa olla vain perustelkkari eikä tietokonetta. Heidän lapsenlapsellaan on kämppä turvoksissa sellaisesta digitavarasta, jota moni ei osaa edes kuvitella.
Monet meistä kuluttavat digihyödykkeitä tauotta. Sisältö virtaa kaiken aikaa verkossa. Myös monessa varttuneen kansan taloudessa televisio voi olla sosiaalisen elämän jatke tai jopa korvike, ja siksi jokseenkin aina päällä.
”On koteja, joilla viihde-elektroniikkatuotteen hankinnalla ei ole juuri mitään merkitystä sähkönkulutuksen määrään. Sitten on niitä, joissa nämä tuotteet ovat yllättävän isossa asemassa. Kodin miljöö ja käyttötavat vaikuttavat asiassa eniten”, sanoo Päivi Suur-Uski, energiatehokkuuden asiantuntija Motivassa, valtion kestävän kehityksen yhtiössä.
SEITSEMÄN VINKKIÄ VIIHDEKÄYTTÄJÄLLE
1. Hanki saajan käyttötarpeisiin sopiva, mahdollisimman vähän kuluttava laite.
2. Sammuta laitteista virta aina, kun et käytä niitä. Hyödynnä myös virransäästöominaisuuksia.
3. Muista, että valmiustila kuluttaa myös energiaa.
4. Sulje mobiililaitteista virtaa kuluttavat paikannuspalvelut ja sovellukset, kun et aktiivisesti käytä niitä.
5. Käytä tietokoneen kiinteää verkkoa (ethernet) isojen tietomäärien siirtoon, esimerkiksi videoiden katseluun.
6. Myös palveluntarjoajien sisältöjen tuotanto, palvelinkeskusten ylläpito ja tiedonsiirto kuluttavat paljon energiaa. Käytä digitaalisia palveluita harkiten.
7. Kierrätä laitteet asianmukaisesti. Niistä saadaan arvokkaita materiaaleja uusiokäyttöön.
Lähteet: Motiva ja Kymenlaakson Sähkö Oy
Tuotemerkit ovat lähellä toisiaan
Suur-Uskin mukaan kaikkien energiamerkinnällä varustettujen laitteiden sähkönkulutuslukemat ovat tuotemerkeistä riippumatta lähellä toisiaan.
”Pisimmät loikat energiatehokkuuden kehittymisessä tapahtuivat silloin, kun sähkönkulutukseen liittyvät vaatimukset tulivat voimaan ja tuotteiden on pitänyt täyttää ne.”
Suur-Uskin mukaan viihde-elektroniikkatuotteiden tehokkuuden kasvattaminen entisestään kovassa hintakilpailussa on jo varsin työlästä.
Näytön koolla on väliä
Uudet televisiot ovat led-tekniikalla rakennettuja, joten niiden keskimääräinen energiankulutus on alle kolmannes aiempaan plasmatekniikkaan verrattuna.
Led-ajan televisiot ovat kuitenkin kasvaneet kummallisen suuriksi, mikä taas lisää energiankulutusta. Noin kaksi metriä leveä ja noin kahden neliömetrin laajuinen, 80-tuumainen kuvaruutu varsin pienessä olohuoneessa ei ole mikään harvinaisuus.
Suur-Uskin mukaan led-tv:n ruudun pinta-alan kaksinkertaistuminen tuplaa myös sähkön kulutuksen. Jos ruudun diagonaalisesti eli nurkasta nurkkaan mitattava tuumakoko kaksinkertaistuu, sen sähkönsyönti nelinkertaistuu.
Mikäli siis ajattelit pukin konttiin 40-tuumaisen sijaan 80-tuumaista ruutua, haukkaa se sähköä nelinkertaisesti pienempään nähden. Suurenkin ruudun hankinta voi kuitenkin viedä asioita suotuisaan suuntaan.
”Yhtäältä on oleellista sekin, että vanha ja energiatehoton laitekanta häviää. Ennen EU:n energiamerkinnän aikaa oli käytössä paljon plasmatekniikalla tehtyjä televisioita. Ja edelleenkin löytyy myös kuvaputkitelevisioita”, Suur-Uski sanoo.
Verkkokauppa Power kertoo, että esimerkiksi 65-tuumaisten, eri energialuokissa olevien televisioiden ero vuosikulutuksessa voi olla 360 kilowattituntia.
Kannettava napsii, pöytäkone popsii
Pukin lahjapussukan perältä pyllähtää monelle onnelliselle tietokone. Kannettavilta tietokoneilta tai pöytäkoneilta ei vaadita EU:n energiamerkintää. Pöytäkoneen erillisessä näytössä energiamerkintä kuitenkin pitää olla.
Kannettavat tietokoneet ovat nykyään hyvin suorituskykyisiä, joten ne soveltuvat niin työ- kuin pelikoneiksikin ja säästävät silti sähköä jopa 80 prosenttia pöytäkoneisiin verrattuna.
Esimerkiksi pelikäyttöön mainostetun noin 700 euron hintaisen pöytäkoneen virtalähde on 310-wattinen, kun noin 500 euron hintaisessa 14 tuuman näytöllä varustetussa kannettavassa se on 45-wattinen. Lisäksi pöytäkoneen näyttö on oma hankinta- ja energiakulueränsä.
Tosin niin sanotut pelikannettavat lähtevät tuhannen euron hintaluokasta, ja niiden virtalähteen teho alkaa noin 200 watista. Ne ovat perustason työ- tai kotiläppäriin nähden paitsi kalliita, myös energiasyöppöjä.
Kotiteatteri vaatii monta laitetta
Jos ajatuksena on siirtyä katselemaan digisisältöjä sellaisessa kotiteatterijärjestelmässä, jossa kuva heijastetaan seinälle videoprojektorilla, hypätään energiankulutuksessa monta porrasta ylöspäin. Projektorit eivät myöskään kuulu EU:n energiamerkintäasetuksen piiriin.
Virrankulutus näissä laitteissa vaihtelee yleensä 200 ja 500 watin välillä. Tämän lisäksi ääni tulee erillisestä audiojärjestelmästä, joka voi haukata tehoa 200 watista aina paljon yli kilowattiin saakka. Itse audiovisuaalinen materiaali virtaa verkosta videotykkiin useimmiten tietokoneen, mediatoistimen tai vaikka mobiililaitteen kautta.
Näyttävää kuvaa pukkaava televisio saa usein kaverikseen muhevaa ääntä tuuttaavan kotiteatterisysteemin, vaikkei videotykkiä käytettäisikään.
Eprel-tietokanta auttaa vertailussa
Verkosta ja jokaisen energiamerkityn laitteen QR-koodin kautta löytyy Eprel-tietokanta, joka on energiamerkintöjen eurooppalainen tietokanta. Se sisältää tiedot laitteen teknisistä ominaisuuksista sekä energiatehokkuudesta.
Esimerkki: paljonko maksaa tv:n katselu kolme tuntia päivässä?
Poimitaan Eprel-tietokannasta malliksi kaksi elektroniikkavalmistaja LG:n tuotetta.
• 42-tuumainen led-tv kuluttaa matalalla dynamiikka-alueella eli vähemmän värikylläisessä tilassa (SDR-alue) 52 wattia, mutta huippuväreillä HDR-tilassa 94 wattia.
• 83-tuumaisella eli yli kaksi metriä leveällä saman valmistajan mallilla nämä luvut ovat 150 ja 314 wattia. Energiamerkinnässä on ilmoitettu tuhannen tunnin kulutus kilowattitunteina, ja isomman ruudun kohdalla se on 314 000 wattituntia eli 314 kilowattituntia.
Jos tuhat tuntia jakaa 365 päivälle eli yhden vuoden mitalle, tekee se keskimäärin alle kolme tuntia päivässä. Onko se sinun huushollissasi lähelläkään tv-tottumuksia vai kaukana niistä?
• Tuhannen tunnin vuosikatselulla ja esimerkiksi 35 sentin kilowattituntihinnalla 83-tuumaisen television käyttämä sähköenergia maksaa 110 euroa vuodessa olettaen, että parempi kuvatila on kaiken aikaa käytössä.
• Pienemmällä 42-tuumaisella laitteella päästään samalla kriteerillä eli 94 kilowattitunnilla 33 euroon.
Jos televisio onkin päällä kuusi tuntia vuorokaudessa, kilowattitunnit ja niistä koituva sähkölasku tuplautuvat vuoden mittaan energiamerkinnän lukuun nähden.
Kauko Ollila
