Esimerkiksi taloyhtiön osakkaiden lukumäärä tai taloyhtiön sijainti saattavat olla esteenä yhtiölainan saamiselle.
Sellaisiakin tilanteita on, joissa taloyhtiölle ei myönnetä lainaa, vaan ainoa vaihtoehto remonttien rahoitukseen on osakkaan henkilökohtainen laina. Tämä koskee esimerkiksi pieniä, muutaman osakkaan taloyhtiöitä. Niille koituisi liian suuri riski siitä, että yksi osakas jättäisi rahoitusvastikkeensa maksamatta.
”Jos olisin itse osakas pienessä taloyhtiössä, en haluaisi ottaa yhtiölainaa. Jos vaikkapa kolmen huoneiston yhtiössä yksi osakas jättää remonttilainan maksamatta, se merkitsisi minulle 50 prosenttia korkeampaa rahoitusvastiketta”, sanoo johtaja Ville Roihu Danske Bankista.
Yleisempi ja nopeammin kasvanut ongelma ovat taantuvien paikkakuntien taloyhtiöt, joissa asuntojen hinnat ovat pudonneet jyrkästi. Jos asunnon hinta ei riitä vakuudeksi remontin kustannuksiin, pankin näkökulmasta lainaa ei kannata myöntää.
Kolmas hankala tapaus ovat taloyhtiöt, joissa asunnot ovat vahvasti keskittyneet yhdelle omistajalle. Pankin näkökulmasta tällainen tilanne muistuttaa yritysrahoitusta ja marginaalit saattavat olla korkeampia.
Omarahoitusosuutta ehkä lisäksi
Kiinteistöliitto on kysellyt sekä taloyhtiöiltä että ammatti-isännöitsijöiltä, kuinka yleisiä ovat ongelmat taloyhtiöiden korjauslainojen saamisessa. Taloyhtiöistä noin viisi prosenttia on kokenut ongelmia.
Isännöitsijöillä kokemuksia on luonnollisesti enemmän, selvästi eniten Itä-Suomessa ja vähiten pääkaupunkiseudulla.
Vaikka pankki ei jättäisi lainaa täysin myöntämättä, se saattaa myös vaatia omarahoitusosuutta korjauksiin.
Asuntojen myynti-ilmoituksia selaamalla löytyykin myös muita vastiketyyppejä hoitovastikkeen ja rahoitusvastikkeen lisäksi, esimerkiksi korjausvastiketta ja erityisvastiketta.
Näissä on yleensä kyse siitä, että tuleviin korjauskuluihin varaudutaan etukäteen. Esimerkiksi eräässä Oikotie-ilmoituksessa erityisvastiketta perivän taloyhtiön tulevien korjaushankkeiden kustannusarvio ylittää miljoona euroa – asuntoja yhtiössä on noin 280.
“Korjauksiin varautuminen voi olla järkevääkin, mutta tuottaa ehkä hankaluuksia siinä tilanteessa, jos asunto on myynnissä korjausvastikkeen keräysaikana. Kuinka lasketaan, miten kertynyt vastike vaikuttaa asunnon hintaan”, pohtii Isännöintiliiton tutkimuspäällikkö Olli Rekonen.
Heidi Hammarsten
