Epäasiallinen puhelinmarkkinointi on hämmentänyt ja erehdyttänyt nuohousalan asiakkaita. Asiakkaan on annettu ymmärtää, että puhelimessa on alueellinen nuohooja tai alueen ”oma” nuohooja.
"Ilmeisenä tarkoituksena on ollut käyttää hyväkseen mielikuvaa piirinuohouksesta, joka on kuitenkin päättynyt jo liki neljä vuotta sitten", Suomen nuohoojia edustavan Nuohousalan Keskusliiton toimitusjohtaja Hannu Murtokare sanoo tiedotteessa.
Asiakas on myös saattanut uskoa tilanneensa nuohouksen puhelimessa tutulta nuohoojalta, jolta on aiemmin ostanut palveluksia. Liitto on myös kuullut kerrottavan, että asiakkaalle olisi väitetty alueella vaikuttavan nuohoojan lopettaneen toimintansa, vaikka näin ei olisikaan asian laita.
"Asiakkaalla on oikeus tietää, mistä yrityksestä tarjotaan nuohouspalveluksia ja onko kyseessä todellakin se nuohooja, jolta asiakas on tottunut tilaamaan palveluksia", Murtokare painottaa.
Suomessa siirryttiin piirinuohousjärjestelmästä sopimusperusteiseen nuohoukseen vuoden 2019 alussa. Rakennuksen omistaja ja haltija voi tilata nuohouspalvelun haluamaltaan nuohousyritykseltä.
Kilpailu- ja kuluttajavirastoon on tullut syksyn aikana nuohousta koskevia yhteydenottoja. Ne ovat koskeneet epäselvyyttä palvelun lopullisesta hinnasta tai itse nuohouksen onnistumista, mutta myös markkinoinnissa annettuja harhaanjohtavia tietoja.
Kilpailu- ja kuluttajaviraston nuohousalaan perehtynyt johtava asiantuntija, OTK Jukka Kaakkola KKV:stä painottaa, että kun palvelua markkinoidaan kuluttajalle puhelimitse, jo kuluttajansuojalaki edellyttää, että ensimmäiseksi kerrotaan selkeästi, mistä yrityksestä soitetaan ja millä asialla.
Lain mukaan ”markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun tavaraan tai palveluun liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”
Esimerkiksi jo aluenuohoojaan viittaaminen saattaa joissakin kuluttajissa herättää mielikuvia piirinuohousjärjestelmästä. Se, onko kyse kuluttajien tietoisesta harhaanjohtamisesta, on kuitenkin tulkinnanvaraista eikä KKV ole ottanut asiaan kantaa.
KKV myös ohjeistanut, ettei nuohouksen markkinoinnissa saa käyttää piirinuohousajalta periytyvää postilaatikoihin jaettavaa nuohousilmoitusta, jonka voi sekoittaa viranomaisten lähettämiin ilmoituksiin. Ilmoitus voi myös antaa kuluttajille harhaanjohtavan vaikutelman siitä, että lakisääteinen nuohouspalvelu olisi hankittava juuri ilmoituksen jakaneelta yritykseltä, vaikka tällaista velvoitetta ei enää ole.
Tiettyä nuohousaikaa mainoksessa saa kuitenkin ehdottaa, jos kuluttajaa pyydetään erikseen vahvistamaan, että se hänelle sopii.
Nuohousväli - milloin nuohotaan?
Nuohous on tehtävä riittävän usein ottaen huomioon tulisijan käyttöaste, rakenne ja käytetty polttoaine.
Asumiseen käytetyissä rakennuksissa on kuitenkin säädetty vähimmäisnuohousväleistä niin, että vakituiseen asumiseen käytetyissä rakennuksissa nuohous tulee tehdä vähintään kerran vuodessa ja vapaa-ajan rakennuksissa kuten kesämökeillä vähintään kolmen vuoden välein.
Nuohousvälien sääntelyssä jako vakituisen ja vapaa-ajan asumisen välillä ei enää tarkoita rakentamisen sääntelyyn liittyvää rakennuksen käyttötarkoitusta, vaan asumisen ja tulisijojen käytön määrää.
Muissa rakennuksissa kuten talousrakennuksissa tulisijojen nuohous perustuu todelliseen nuohoustarpeeseen. Käyttämätöntä tulisijaa ja savuhormia ei tarvitse nuohota.
Lähde: Pelastustoimi.fi
Minna Petäinen
KOTITALOUSVÄHENNYS? | Nuohooja tarkisti tulisijan ja nuohosi savupiipun hormin. Saako nuohouspalkkiosta kotitalousvähennyksen? Näin verojuristi vastaa >>
