Henkivakuutus tuo lisäturvaa myös lainan vakuutena. Tavallisesti sitä käytetään lainan lisävakuutena, koska henkivakuutuksesta maksetaan korvaus vain silloin, kun vakuutettu kuolee. Vakuutusyhtiö maksaa korvauksen suoraan pankille saatuaan ilmoituksen vakuutetun kuolemasta.
Varatoimitusjohtaja Seppo Sibakov Aktia Henkivakuutus Oy:stä kertoo, että lainsäädännössä ei ole estettä henkivakuutuksen panttaukselle, mutta viime kädessä henkivakuutuksen ottamisesta lainan vakuudeksi päättää kuitenkin se taho, jolle henkivakuutusta tarjotaan pantiksi, eli yleensä pankki.
Panttauksen pätevyyden edellytyksenä on, että siitä on ilmoitettu vakuutusyhtiölle. Pantinsaaja, yleensä pankki, tekee tämän ilmoituksen.
Harkitse, paljonko vakuutus kattaa
Riittävän kattava henkivakuutus tuo lainanottajille ja takaajille mielenrauhaa, koska kuolemantapauksessa lainan varsinaisena vakuutena olevaa asuntoa tai muuta omaisuutta ei välttämättä jouduta myymään.
Jos lainan vakuutena on lainanottajan varallisuuden lisäksi muuta omaisuutta, esimerkiksi lainanottajan vanhempien tai appivanhempien asunto tai kesämökki, pantattu ja riittävän suuri henkivakuutus tuo heillekin mielenrauhaa.
Lainan vakuudeksi käytettävän henkivakuutuksen olisi hyvä kattaa koko jäljellä oleva laina tai ainakin iso osa siitä, Sibakov sanoo.
”Kannattaa miettiä, onko perheen toimeentulon kannalta riittävää, että henkivakuutus kattaa ainoastaan perheen lainat vai onko syytä ottaa henkivakuutus, jolla voidaan lainan poismaksun lisäksi kattaa kuolemasta johtuvia tulonmenetyksiä.”
Pantattu vakuutus ilmoitetaan perukirjassa
Jos henkivakuutuksen riski realisoituu, vakuutusyhtiö saa tiedon vakuutetun kuolemasta väestörekisteristä. Tämän jälkeen vakuutusyhtiö ottaa yhteyttä pantinhaltijaan ja selvittää pankin saatavan suuruuden.
Panttauksen perusteella vakuutusyhtiö maksaa koko henkivakuutuskorvauksen tai osan siitä pankille pantatun summan ja pankin ilmoittaman velkasaldon mukaisesti.
Jos koko henkivakuutuskorvausta ei makseta pankille, vakuutusyhtiö maksaa korvauksen loppuosan vakuutuksen edunsaajalle. Vakuutusyhtiö ilmoittaa vakuutuskorvauksesta ja sen maksamisesta vakuutetun kuolinpesälle.
Perukirjassa pitää ilmoittaa henkivakuutuksesta, sen panttauksesta lainan vakuudeksi ja kyseisen lainan määrä sekä se, kuinka paljon vakuutuskorvauksella maksetaan lainaa pois ja jääkö vakuutuskorvauksesta maksettavaa edunsaajille.
Velkaa tai sitä osaa velasta, joka maksetaan pois vakuutuskorvauksella, ei saa vähentää perintöverotuksessa vainajan velkana.
”Pantatun vakuutuskorvauksen käyttämisestä kokonaan lainan maksuun ei aiheudu veroseuraamuksia kanssavelalliselle eikä jälkeenjääneille. Jos henkivakuutuskorvaus ylittää lainan määrän, ylimenevä korvaus maksetaan edunsaajalle, jolle se on joko perintöveronalaista tuloa tai veronalaista pääomatuloa”, Sibakov kertoo.
Lainaturva kuittaa velat
Lainaturvavakuutus tarkoittaa henkivakuutusta, joka on lainan vakuutena. Vakuutetun kuoltua vakuutuskorvauksella maksetaan jäljellä oleva laina pois kokonaan tai vakuutussummaan asti.
Perintöverotuksessa tällaista velkaa ei voi vähentää pesän velkana siltä osin, kun vakuutussumma kattaa sen. Toisaalta tästä kuittauksesta ei aiheudu edunsaajille mitään veroseuraamuksia.
Vakuutuskorvausta ei veroteta siltä osin, kun sillä kuitataan velkoja. Tässä on tärkeä huomata, että mitään veroseuraamuksia ei aiheudu myöskään siitä, että henkivakuutuksella maksetaan pois lesken osuus yhteisestä asuntolainasta.
PAHIMMAN VARALLE | Henkivakuutus tuo turvaa läheisille. Nykyään vakuutuskorvauksesta menee aina veroa, mutta verotus ei ole sama kaikille edunsaajille. Tiesitkö, että säästöhenkivakuutukseen liittyy edelleen tiettyjä veroetuja? Kirjaudu ja lue juttu näköislehdestä.
Marja Lammi
