Vapaa-ajan kodin muuttaminen vakituiseen asumiseen helpottui vuodenvaihteessa, kun uusi rakentamislaki astui voimaan. Käyttötarkoituksen muutos vaatii rakennukselta kuitenkin edelleen pitkän listan verran asioita energiatehokkuudesta paloturvallisuuteen.
Vapaa-ajan asunnon muuttaminen vakituiseksi asunnoksi helpottui vuodenvaihteessa, sillä rakennuksen käyttötarkoituksen muutos asumiseen on mahdollista myöntää poikkeamisluvalla asemakaavan vastaisesti.
Aiemmin kunta saattoi torpata luvan ilmoittamalla, että kaava rajaa alueen ainoastaan vapaa-ajan asumiseen.
Myös rantakaava on asemakaava, jonka vastaisesti on mahdollista saada poikkeamislupa.
Lakimuutoksen jälkeen kunta voi edelleen asettaa poikkeamiselle ehtoja mutta ei voi evätä poikkeamislupaa kaavanvastaisuuden perusteella.
Hallitusneuvos Kirsi Martinkauppi ympäristöministeriöstä kertoo, että muutoksen taustalla on uuden rakentamislain kirjaus poikkeamisesta asemakaava-alueella.
”Siinä sanotaan, että asemakaavoitetulla alueella on mahdollista muuttaa rakennuksen käyttö asumiseen, jos muutoksella on vaikutusta vähähiilisyyteen ja kiertotalouteen.”
Pykälän mainitsemat ympäristönäkökohdat voivat käytännössä tarkoittaa esimerkiksi liikenteen päästöjen vähentämistä: päästöjen voi olettaa vähenevän, jos matkat kodin ja kakkosasunnon välillä loppuvat.
Martinkauppi kertoo, että eduskunnan ympäristövaliokunnalla on ollut lakikirjauksissa ajatuksena lähinnä isojen kaupunkikeskustojen tyhjenevät toimistorakennukset, joita on järjetöntä pitää tyhjillään.
Toimistojen muuttamista asunnoiksi on haluttu helpottaa, mutta samalla autetaan mökkeilijää, joka haluaa muuttaa vakituisesti kakkoskotiinsa.
Helposti kirjoille mummolaan
Kaikkein helpoimmalla mökille muuttajista pääsevät edelleen ne onnekkaat, joiden vapaa-ajan asunto on aikanaan rakennettu vakituiseksi asunnoksi tai se on täyttänyt vakituisen asumisen edellytykset.
Tällainen rakennus voi olla myös mummola, jota nuoremmat sukupolvet ovat sittemmin käyttäneet vapaa-ajallaan. Kun talo on rakennettu vakituista asumista varten, sinne voi muuttaa vakituiseksi muuttoilmoituksen tekemällä.
Muissa tapauksissa käyttötarkoituksen muutosta varten vaaditaan poikkeamislupa ja rakentamislupa.
Vakituisessa asumisessa on vapaa-ajan asumista tarkemmat määräykset, ja luupin alle tulevat esimerkiksi sähköjärjestelmät, ilmanvaihto, vedensaanti, energiatehokkuus, viemäröinti ja jätehuolto.
Mökin muuttaminen vakituiseksi asunnoksi voi vaatia isoa remonttia, vaikka toisaalta moni kakkosasunto saattaa olla paremmassa kunnossa ja täyttää määräykset paremmin kuin vanhat omakotitalot.
Käyttötarkoituksen muutos voi kaatua arkirealismiin. Jos mökki vaatisi peruskorjauksen ja kaiken lisäksi se sijaitsee kaukana asutuksesta huonokulkuisen reitin päässä, kustannukset karkaavat. Tien ja muun infrastruktuurin rakentaminen jäisi mökin omistajan kustannettavaksi.
Joskus maalle muuttajat huomaavat, että halvemmaksi tulee rakennuksen purkaminen ja uuden rakentaminen. Jos tähän urakkaan ryhtyy, tarvitaan uudet luvat – ja aivan aluksi lupa olemassa olevan huonokuntoisen rakennuksen purkamiseen.
Kunnalle jää edelleen päätösvalta
Kunnalle jää lakiuudistuksen jälkeen edelleen valtaa evätä poikkeuslupa, huomauttaa Kuntaliiton erityisasiantuntija Paula Mäenpää.
Kunnissa joudutaan pohtimaan, kuinka paljon käyttötarkoituksen muutoksia voi olla vaikkapa tietyllä rantakaava-alueella ennen kuin kunnalle tulee palvelujen ja kunnallistekniikan rakentamisen velvoitteita. Halutaanko perimmäiseen niemennokkaan ylipäätään vakituista asumista?
Tärkeitä kysymyksiä kunnissa ovat esimerkiksi, pitääkö asumista varten rakentaa kunnallistekniikkaa? Missä kunnossa tie on? Päästäänkö sinne tyhjentämään likakaivoja?
Vaikka kustannuksista iso osa lankeaisi muuttajien maksettavaksi, kuntien innostus uusista asukkaista riippuu silti paljon siitä, kuinka tiiviinä yhdyskuntarakenne halutaan pitää.
Jos muuttajat ovat eläkeiässä, he voivat tarvita ennen pitkää tukea asumiseensa. Vaikka hyvinvointialue kuittaa sote-kulut, voi kustannuksia tulla myös kunnalle.
Jos taas kyseessä on nuoripari, tarvetta voi tulla vuosien kuluessa koulukyydeille. Ollaanko kunnassa valmiita ulottamaan ne niemennokkaan asti?
Vaikka kunta ei voi enää vedota käyttötarkoitushakemuksen hylätessään vedota kaavaan, se voi perustella päätöstään sillä, että vakituinen asuminen vaikeuttaisi rakennetun ympäristön suojelemista tai luonnonsuojelemista.
Lain tulkinta ei ole aivan yksinkertaista. Martinkauppi arveleekin, että tilanteisiin joudutaan hakemaan selkeyttä oikeudesta.
Myös väliaikainen lupa mahdollinen
Joissakin kunnissa on tehty entisen rakennuslain aikaan määräaikaisia käyttötarkoituksen muutoksia. Vapaa-ajan asunnolle on tuolloin voitu antaa lupa vakituiseen asumiseen esimerkiksi muutamaksi vuodeksi tai sidottu lupa koskemaan vain luvan tuolloisia hakijoita.
”Määräaikaiset luvat poistuivat lakimuutoksen yhteydessä. Tilalle tulivat väliaikaiset rakentamisluvat, joita voidaan myöntää kymmeneksi vuodeksi kaavan vastaisesti”, Mäenpää kertoo.
Väliaikainen rakentamislupa helpottaa muuttajia myös sikäli, että sen ansiosta kiinteistöä ei tarvitse rakentaa vakituisen asumisen tasoon asti.
Mäenpää arvelee, että väliaikaiset rakentamisluvat alkavat kiinnostaa maalle muuttamista suunnittelevia.
Kunnat toivottavat tervetulleiksi
Alhaisen syntyvyyden Suomessa kunnat kilpailevat uusista asukkaista ja yleisesti ottaen toivottavat mökkiläiset tervetulleiksi vakituisiksi asukkaiksi.
Esimerkiksi Kemiönsaari houkutteli pari vuotta sitten mökkiläisiä 500 euron kartoitussetelillä, jolla haluttiin tukea muuttajia palvelujen ostoon pätevältä rakennussuunnittelijalta. Suunnittelijan tuli kartoittaa, mitä kakkosasunnon hyväksyminen vakituiseen käyttöön edellyttäisi.
Myös Asikkalassa vapaa-ajan asukkaista halutaan pitää kiinni. Kunnassa on 8 000 asukasta ja 4 000 mökkiä. Kunnan kehittämispäällikkö Isa Maunula kertoo, että kunta on pyrkinyt selkeyttämään viranomaisprosessinsa ja sähköistämään palvelunsa mahdollisimman pitkälle, jotta käyttötarkoituksen muutos olisi mahdollisimman jouheva.
Hän mainitsee, että vuoden 2024 aikana poikkeuslupahakemuksia vapaa-ajan asunnon muuttamisesta vakituisiksi asunnoiksi on tullut kuntaan parikymmentä.
”Torjumme hakemuksia hyvin harvoin. Silloin kyseessä on esimerkiksi rakennus, joka on alun perin rakennettu virheellisesti ja on ehkä purku-uhan alla”, Maunula kertoo.
Hylkäämiset ovat koko maassa harvinaisia. Suomen ympäristökeskuksen (Syke) vanhempi tutkija Anna Strandell kertoo, että hakemuksia hylätään lähinnä suurten kaupunkien laitamilla. Sinne on suunnitteilla kaavoitusta, eikä vanhoilla luvilla haluta hankaloittaa alueen suunnittelua ja kaavoitusta.
”Sen sijaan harvaan asutuilla alueilla hakemukset menevät aika hyvin läpi, sillä väestön kasvua halutaan tukea.”
Koulukuljetukset eivät pelota
Tyypillisiä käyttötarkoituksen muutoksen hakijoita vapaa-ajan asunnolleen ovat työuraansa lopettelevat, eläkeikää lähestyvät tai jo eläkkeelle jääneet pariskunnat. He ovat viihtyneet veden äärellä mökillään ja haluavat sinne pysyvästi.
Näin on myös Asikkalassa. Kaikki muuttajat halutaan nähdä kunnan elinvoiman lisääjinä ennemmin kuin lisäkustannusten aiheuttajina. Niinpä esimerkiksi mahdolliset tulevat koulukuljetukset eivät hirvitä eikä poikkeamislupaa torpata niiden takia.
Kun poikkeuslupahakemuksia on merkitty kunnan kartalle, ne leviävät pitkin kuntaa mutta eivät kuitenkaan ole kovin kaukana vakituisesta asumisesta.
”Asikkala on saaristokunta ja pitkälti asutettu laidasta laitaan. Kouluikäiset lapset eivät siis ole este muuttamiselle”, Maunula sanoo.
Kunta on koonnut verkkosivuilleen tietoa, miten toimia, jos mökin haluaa muuttaa vapaa-ajan asunnoksi. Hakemukset pyritään käsittelemään Asikkalassa mahdollisimman ripeästi.
Mistä aloittaa, kun vapaa-ajan kodista haluaa pysyvän?
Tutustu aluksi kunnan rakennusvalvonnan ohjeistuksiin ja käy läpi, täyttääkö vapaa-ajan asunto vakituisen asumisen edellytykset. Niihin kuuluvat esimerkiksi talous- ja jäteveden järjestelyt, tieyhteydet, tontin koko, energiatehokkuus, esteettömyys ja paloturvallisuus.
Ole yhteydessä rakennustarkastajaan ja ota selvää kunnan lupamenettelystä. Rakennustarkastaja voi tulla paikan päälle katselmusta varten.
Sovi energiaselvityksen tekemisestä rakennustarkastajan kanssa. Selvityksen on oltava riittävä, jotta se hyväksytään kiinteistön käyttötarkoituksen muutokseen lupaprosessissa. Energiaselvitykseen kuuluvat esimerkiksi energiakulutus, lämpöhäviöt sekä lämmitys- ja jäähdytysteho.
Käyttötarkoituksen muutoksen poikkeamislupaa voi hakea useissa kunnissa kunnan verkkosivuilla. Poikkeamisluvat ovat määräaikaisia, jonka aikana on haettava myös rakentamislupa käyttötarkoituksen muuttamiseen.
Käyttötarkoituksen muutosta varten tarvitaan naapurikuuleminen. Kunta voi tehdä sen puolestasi, ja se kannattaa tehdä samalla sekä poikkeamis- että rakennuslupaa varten.
Rakennusluvan voi hakea verkosta Lupapisteestä www.lupapiste.fi. Verkossa voi myös seurata hakemuksen etenemistä.
Etenkin suosituimmat mökkikunnat ovat koonneet hyvin tietoja verkkosivuilleen. Niihin kannattaa tutustua hyvissä ajoin ja pyytää lisätietoa kunnan rakennusvalvontaviranomaisilta.
Mitä kunnat ottavat huomioon poikkeusluvasta päättäessään?
Yleisesti ottaen kunnat toivottavat uudet asukkaat tervetulleiksi, mutta samalla ne haluavat pitää yhdyskuntarakenteensa yhtenäisenä. Vakituista asutusta ei monessa tapauksessa haluta levittää pistemäisesti asumattomille alueille. Etäisyys ja peruspalveluihin ja taajamiin halutaan säilyttää kohtuullisina.
Rakennukselle on oltava kunnossa oleva tie ja sinne on oltava mahdollista järjestää talousvesi ja jätevesien käsittely.
Rakennuksen on täytettävä vakituisen asuinrakennuksen tekniset vaatimukset tai se on korjattava niiden mukaisesti.
Mitä poikkeamislupa maksaa?
Lupamaksut vaihtelevat. Esimerkiksi Ikaalinen ilmoittaa verkkosivuillaan, että poikkeamispäätös käyttötarkoituksen muutoksen yhteydessä maksaa 500 euroa. Rakentamisluvan hinta on 300 euroa, jonka päälle lasketaan rakennusalan kokonaisalan mukaan 2 euroa neliöltä. Verkkosivun hinnat ovat vuodelta 2024.
Asikkala kertoo verkkosivuillaan, että kunnan käsittelemä poikkeamislupa maksaa 440 euroa, kielteisessä päätöksessä 220 euroa.
Kunnat laskuttavat myös valvonnasta, kokouksista, lausunnoista, kuulemisista, katselmuksista ja tarkastuksista.
Kuntaliiton Paula Mäenpää sanoo, että lupaprosessien hinta arvioidaan kunnissa keskimääräisen työn mukaan. Jokaista lupaa varten joudutaan tekemään selvityksiä ja pohdintaa siitä, millaisia vaikutuksia luvan myöntäminen aiheuttaisi.
”Kokonaisuutena puhutaan ennemmin tuhannesta kuin muutamasta sadasta eurosta.”
AITTA ILMAN LUPAA |
Piha-aitan tai muun kevyen rakennuksen pystyttäminen omalle tontilleen on vuodenvaiheesta alkaen ollut aiempaa helpompaa, sillä sitä varten ei tarvitse hakea kunnalta lupaa.
Kunnalta on syytä kuitenkin tarkistaa, miten lähelle naapuria tai rantaviivaa pienen rakennuksen saa pystyttää.
Jos tontin rakennusoikeus on käytetty, edes aittaa ei saa enää rakentaa.
Kunnissa kannetaan huolta, kuinka paljon uusi rakentamislaki teettää lisätöitä rakennusvalvonnassa ja joudutaanko uuden lain voimaan tulon jälkeen rakennettuja aittoja tai muita kevytrakennuksia purattamaan.
Mökille muuton huippuvuodet ohitettu
Etenkin korona-aikaan tehtiin selvityksiä, joissa kysyttiin suomalaisten halukkuutta monipaikkaisuuteen tai pysyvään asumiseen mökkipaikkakunnalla. Halukkuus vaikutti melko suurelta.
Esimerkiksi Savon monipaikkaisuushankkeessa saatiin selville, että joka kolmas tutkimukseen vastanneista oli potentiaalinen muuttaja vapaa-ajan kotiinsa.
Suomen Kylät ry:ssä teema on jatkuvasti ajankohtainen, ja kiinnostus vapaa-ajan asuntojen muuttamiseen kodiksi on järjestön mukaan lisääntynyt. Mitä enemmän aikaa maalla vietetään, sitä suurempi on kiinnostus muuttaa sinne pysyvästi.
Ely-keskusten keräämistä tuoreimmista lupatilastoista vuodelta 2023 selviää, että isoin into on ohitettu. Vakituiseen käyttöön muutettiin 378 loma-asuntoa. Lukumäärässä on laskua etenkin huippuvuoteen 2021, jolloin muutoksia oli 476.
Nämäkin tilastot osoittavat, että maallemuutto eli kulta-aikaansa koronavuosina.
Kirsi Riipinen
