Kun sitoo saunavihdan huolellisesti, vihtoo lempeästi ja hautoo vihtaa lämpöisessä vedessä, vihdasta on iloa useammille saunomiskerroille.
Pentti Hakala on vuodesta 1964 tuhansia vihtoja tehnyt saunamestari, saunakulttuurin edistäjä ja vihdanteon maailmanmestari. Opit kestävän vihdan sitomiseen hän sai aikoinaan appiukoltaan. Tässä hänen vinkkinsä vihdan sitomiseen ja löylyistä nauttimiseen.
1. Ihanteellinen vihtapuu on 3–4-metrinen, kangasmaastossa kuten hiekkamontun reunalla, kasvava nuori koivu. Koivu ei kärsi, kun siitä ottaa alaoksia. Muista, että tarvitset oksien irrottamiseen maanomistajan luvan. On huomaavaista viedä yksi vihta palkkioksi maanomistajalle.
2. Hieskoivu on tuoksultaan koivuista voimakkaampi, rauduskoivusta taas saa jämäkämmän vihdan. Vihdan keskelle tuoksua tuomaan voi laittaa mustaherukkaa ja suopursua. Leppä, pihlaja, paju ja tammi sopivat myös. Riippakoivun oksat ovat vihtaan liian velttoja.
3. Tee ensin side noin metrin mittaisesta koivusta. Katkaise varpu puukolla ja irrota oksat varovasti. Raaputa sideoksan kuori puukolla siten, että tuet puukon paikoilleen polvien väliin.
Pehmennä sideoksaa kiertämällä sitä useita kertoja latvasta tyveä kohti, näin saat siteen joka ei katkea. Pidä samalla tyvi tiukasti paikoillaan. Jätä loppuun 10 sentin kiertämätön pätkä. Teroita tyvipää.
4. Siteenteon jälkeen on vihdan kokoamisen vuoro. Asettele oksia viuhkamaiseen muotoon siten, että lehtien nurja puoli on ylöspäin. Lado oksia kahdelta puolelta, ensin toinen puoli, sitten toinen. Irrota kädensijan kohdalta oksat ja lehdet.
5. Kun olet saanut vihdasta mieluisan kokoisen, pujota siteen teroitettu pää kädensijan läpi niin, että siteen päätä jää näkyviin 10–15 senttiä. Paina tuo osuus varpujen suuntaisesti kämmenen alle. Pyöräytä siteeseen lisää kierteitä.
Pidä side koko ajan kireällä sitä tehdessäsi. Kiedo side kaksi kertaa kädensijan ympäri, pujottele pää siteen alta ja kiristä. Tee vielä toinen samanlainen sidos. Kierteet ovat tärkeitä, jotta side ei katkea.
6. Pakasteeseen tehtävän vihdan paras tekoajankohta on uudesta kuusta viikko eteenpäin. Kun tekee vihdan kolmen vuorokauden sisällä tuosta päivämäärästä, saa vihdan jonka lehdet pysyvät.
Kääri pakastettava vihta kelmuun ja pakkaa pahvilaatikkoon, jotta et suotta liikuttele herkkiä koivunlehtiä. Kun otat vihdan pakastimesta, laske se varovasti ämpäriin haaleaan veteen noin vartiksi.
7. Kuivattu vihta vaatii tunnin-parin hautomisen lämpöisessä vedessä.
8. Koivunlehdet eivät kestää kuumaa, joten älä laita vihtaa kuumaan veteen tai kiukaalle.
9. Vihta kestää monta saunomiskertaa, kun pidät sitä löylyssä kerrallaan muutamia minuutteja, huuhdot sen saunomisen jälkeen viileällä vedellä ja asetat vihdan kuivumaan hämärään paikkaan.
10. Jos ei halua vihtoa, koivun tuoksua saa mukavasti saunaan hieskoivun lehdistä. Pakasta oksia minigrip-pusseihin. Kun valmistaudut saunomaan, laita koivunlehtiä harsopussiin (pyykkikoneessa käytettävä pesupussi tai kestohedelmäpussi), pussi löylyvesiastiaan, päälle ensin kuumaa vettä ja sen jälkeen lämmintä vettä.
11. Vihdo leppeästi ropsottelemalla, ei hakkaamalla. Löylyä ei myöskään parane lyödä, vaan löylyä luodaan, kuten Väinämöinen Kalevalassa teki. Tietäjä ”loi simaiset löylyt”. Saat lempeän, pitkän löylyaallon, kun otat pitkävartiseen löylykauhaan lämmintä vettä, lasket kauhan pesän löylykivien päälle ja kallistat kauhaa mahdollisimman hitaasti yhteen kohtaan kerrallaan.
Minna Hiidensaari
Kuva: Vastavalo, Hannu Laatunen
