Aurinkosähkö on parhaassa tapauksessa tuottava sijoitus, joka säästää ostoenergian kustannuksia ja luontoa ja parantaa kiinteistön arvoa. Kaikkiin taloihin aurinkosähkö ei silti sovellu. Pyydä asiantuntijan arviot ja tarjoukset usealta osaavalta toimittajalta.
Saamme vuosittain auringon säteilyä yhtä paljon kuin esimerkiksi Saksa, peräti 1 000 kilowattitunnin edestä jokaiselle neliömetrille. Säteilystä osa voidaan muuttaa talotekniikassa ja tavallisissa talouden pistorasioissa hyödynnettäväksi sähköenergiaksi. Ylijäämän voi myydä sähköyhtiölle.
Aurinkosähkö on Ruotsissa ja Keski-Euroopassa monin verroin yleisempää, mutta meilläkin suosio kasvaa kohisten.
Vuosittain satoihin sähkön jakeluverkkoon liitettyihin suomalaisiin omakotitaloihin otetaan käyttöön aurinkosähköpaneelit, ja asennusten tahdin odotetaan kaksinkertaistuvan vuosittain tulevaisuudessa. Kasvua siivittävät tekniikan kehitys ja aurinkopaneelien hintojen lasku, jonka odotetaan jatkuvan lähivuosina. Lisäksi ostosähkön hintojen odotetaan jatkavan nousuaan tulevaisuudessa.
Tavallinen kohtalaisen tehokas noin 5 kilowatin (kWp) aurinkosähkövoimala maksaa avaimet käteen toimituksena noin 10 000 euroa. Summaan sisältyvästä noin 3 000 euron asennustyöstä saa kotitalousvähennyksen.
Kullekin paneelin kilowatin huipputeholle (kWp) voi odottaa Etelä-Suomessa noin 800–950 kilowattitunnin tuottoa vuodessa. Takaisinmaksuaika asettuu usein 15–20 vuoden tietämille. Aurinkosähkö ei juuri kaipaa huoltoa eikä ylläpitoa, ja sen käyttöiäksi arvioidaan noin 30 vuottaa. Sijoitukselle saa siis usein paremman tuoton kuin pankkitililtä. Aurinkosähkö myös parantaa kiinteistön arvoa.
Olosuhteet ja tilanteen kuitenkin vaihtelevat. Järjestelmän tekniikka ja kannattavuus on aina viisasta antaa asiantuntijan selvitettäväksi. Kaikkiin taloihin ei ole mielekästä asentaa aurinkosähköä.
Sopiva mitoitus avainasemassa
Teho kannattaa yleensä mitoittaa niin, että vähintään enin osa aurinkoisen kesäpäivän tuotosta käytetään itse. Valoisan ajan sähköä ei näet voi varastoida pimeän vuodenajan tarpeisiin. Toistaiseksi edes sähkön varastointi akustoihin iltaa ja yötä varten ei yleensä ole kannattavaa sähköverkkoon liitetyssä talossa.
Sähköyhtiö hyvittää sille myydystä ylijäämäenergiasta tyypillisesti 2–5 senttiä kilowattitunnilta. Ostosähkö on paljon kalliimpaa, koska siihen sisältyvät myös siirto ja verot.
Sähköyhtiöltä saa pyydettäessä päiväkohtaisia kulutustilastoja jopa tunnin tarkkuudella.
Aurinkosähköpaneelit on edullisinta ja yleensä järkevintä asentaa harjakaton lappeen suuntaisesti. Muunlainen asennus on kalliimpi eikä ulkonäkö hivele silmää. Paras suunta on yleensä etelä. Myös itä-kaakko ja lounas-länsi monesti toimivat, sillä kulutus on usein suurinta aamu- ja iltapäivisin.
Paras kallistuskulma olisi usein yli 30 astetta. Loivempi kulma ja epäedullinen suunta huonontavat tuottoa.
Pienikin varjo huonontaa huomattavasti paneelien tuottoa. Eli puita voi joutua kaatamaan. Varjon vaikutus pienenee esimerkiksi kytkemällä paneelit useammaksi piiriksi, mikä kuitenkin nostaa hintaa.
Joskus lähinnä tasakaton tukirakenteita joudutaan vahvistamaan. Aurinkosähkön mahdollisuudet kannattaakin selvittää kattoremontin yhteydessä.
6 x AURINKOSÄHKÖPANEELI
- Katolla pitää olla riittävästi pinta-alaa, johon aurinko paistaa esteettömästi sopivasta suunnasta.
- Pyydä asiantuntijaa selvittämään sopivin mitoitus sekä asennuksen kaikki tekniset yksityiskohdat.
- Selvitä/selvitytä sähköyhtiöstä tariffit sekä valittujen päivien sähkönkulutus tunnin tarkkuudella.
- Selvitä/selvitytä mahdollisesti tarvittavat luvat kunnan rakennusvalvonnasta.
- Pyydä tarjous avaimet käteen periaatteella usealta luotettavalta toimijalta.
- Hae asennustyöstä kotitalousvähennys.
Vesa Ylä-Jääski
