Kiinteistöverotus uudistuu vuonna 2020. Järjestelmä kaipaa valtiovarainministeriön mukaan kehittämistä, sillä verotusarvot ovat jääneet jälkeen hinta- ja kustannuskehityksestä ja järjestelmä on epätasapuolinen eri alueilla.
Kunta määrää kiinteistöveroprosenttinsa vuosittain valtion asettamien raja-arvojen mukaan. Veron korotuspaineita tuo se, että kiinteistöveron merkitys kunnille kasvaa sote-uudistuksen takia.
Maanmittauslaitos valmistelee uutta sähköistä maapohjan arvostamisjärjestelmää kiinteistöverotusta varten. Koko maahan määritellään uudet hinta-alueet, joista johdetaan kiinteistöjen maapohjien verotusarvot. Maapohjien hinta-alueet muodostetaan hyödyntämällä kauppahinta-, kiinteistö-, maasto- sekä rakennus- ja huoneistorekisteritietoja.
”Uusi järjestelmä tuottaa tarkempaa ja reaaliaikaisempaa tietoa maapohjien markkina-arvoista”, sanoo finanssineuvos Elina Pylkkänen valtiovarainministeriöstä.
”Maapohjan verotusarvojen päivittäminen lähemmäs markkina-arvoja merkitsee käytännössä kiinteistöverotuksen kiristymistä, elleivät kunnat alenna kiinteistöveroprosentteja. Veronkiritykset tulevat kohdistumaan varsinkin kiinteistöihin, jotka sijaitsevat kehittyvissä kaupungeissa”, toteaa Veronmaksajien johtava lakimies Juha Koponen.
Kun järjestelmä otetaan käyttöön, Maanmittauslaitos toimittaa Verohallinnolle verotusta varten tiedot, mihin hinta-alueisiin kunkin kiinteistön maapohja kuuluu ja kuinka suuresta pinta-alasta on kyse.
Kansalaiset voivat itse tarkastella maanhinta-alueita ja hinta-alueiden määräytymisperusteita palvelussa, joka julkaistaan keväällä 2020.
Rakennusten arvostamisjärjestelmän uudistustyö alkaa myöhemmin tänä vuonna.
Kiinteistövero on kiristynyt jatkuvasti käyttöönottovuodestaan 1993. Vero tuottaa kunnille nykyään 1,7 miljardia euroa.
Satu Alavalkama
Kiinteistövero = verotusarvo x veroprosentti. Lisätietoa kiinteistöveroprosenteista.
