Taloyhtiöiden osakkaat saavat kiristää vyötään, kun kaikki mahdolliset kulungit uhkaavat kasvaa. Lisäksi korkojen nousu iskee myös taloyhtiöihin, joilla on isoja yhtiölainoja esimerkiksi peruskorjauksista.
Kiinteistöjen kunnossapito ja remontointi ovat kallistumassa, mutta suurin vaikutus taloyhtiön juokseviin kuluihin on energian hinnan kovalla nousulla. ”Lämmitys on kiinteistön suurin kuluerä”, kertoo Kiinteistöliiton talous- ja veroasiantuntija Juho Järvinen.
Hoitovastikkeeseen on siis luvassa nousua monessa taloyhtiössä. Lisäksi korkojen nousu iskee taloyhtiöihin, joilla on yhtiölainaa, joten paineita voi olla myös rahoitusvastikkeen korottamiseen.
Aiempaa useampi asuntovelallinen on viime aikoina ostanut pankilta lainaansa korkosuojauksen. Kannattaisiko suojausta harkita myös yhtiölainalle?
Korot nousevat, mutta ennusteet ainakin vielä maltillisia
Liiketoimintajohtaja Kari Suutari Säästöpankkikeskuksesta kertoo, että yhtiölainan suojaaminen esimerkiksi kiinteällä korolla on lisääntynyt, mutta vain vähän. Hän ei sitä ihmettele, sillä vaikka korot nousevat, ne voivat olla ehkä vielä pitkäänkin historiallisesti matalalla tasolla.
”Taloyhtiöt eivät sitä paitsi ole nopeita reagoimaan korkomuutoksiin”, hän sanoo. Ehkä osittain siksi, että päätöksen tekeminen korkosuojauksesta ei ole aivan yksinkertaista. Osakkaiden taloudellinen tilanne ja näkemykset suojan tarpeesta tai hyödyllisyydestä voivat olla hyvin erilaisia.
Taloyhtiössä rahoituksesta päättää yhtiökokous. Niinpä korkosuojauksen hankkimiseen tarvitaan yhtiökokouksen päätös aivan kuten lainan ottamiseenkin. ”Yhtiökokous voi kuitenkin valtuuttaa hallituksen hoitamaan asian”, Juho Järvinen sanoo.
Korkosuojauksen saa myös vanhaan lainaan, mutta silloinkin päätös suojauksen ostamisesta pitää tehdä yhtiökokouksessa.
Suojaukset samantyyppisiä kuin asuntolainoissa
Korkosuojaustuotteet, joita pankkien valikoimissa on yhtiölainoille, ovat samantapaisia kuin asuntolainoille eli tarjolla on kiinteää korkoa sekä monenlaisia korkoputkia ja -kattoja.
Suojaus maksaa, ja siitä saatavan rahallisen hyödyn arvioiminen on yhtä vaikeaa kuin asuntolainassa. ”Pitäisi miettiä, miten korkeaksi koron tulisi nousta suoja-ajalla, jotta suojasta olisi hyötyä”, Juho Järvinen sanoo.
Korkojen liikkeitä ei pysty ennustamaan tarkasti, eikä varsinkaan pitkälle tulevaisuuteen. Suojausta ottaessa pitää miettiä, miten uskoo korkojen kehittyvän. Suojaukseen lieneekin paras suhtautua ikään kuin ’vakuutuksena’ korkoriskin toteutumisen varalta.
Yhtiölainaosuuden tilalle omaa asuntolainaa?
Entä jos taloyhtiön osakas haluaisi suojautua korkoriskiltä, mutta yhtiö ei? Hankala juttu, sillä osakas ei voi saada korkosuojausta omalle yhtiölainaosuudelleen.
Useimmiten yhtiölainaosuuden saa kuitenkin maksaa pois joko kerralla tai osissa. Osakas voi harkita osuutensa maksamista pois esimerkiksi ottamalla omaa asuntolainaa. Yleensä tämä onnistuu, jos osakkaalla on riittävästi vakuuksia ja muut lainansaannin edellytykset kunnossa.
Asuntolaina on monessa suhteessa ehdoiltaan joustavampi kuin yhtiölaina, ja siihen voi tietysti hankkia suojauksia oman halunsa mukaan.
Ulla Simola
