Raikas ilma hellii nenää. Tietoa asuinalueesi ilmanlaadusta löytyy Ilmatieteen laitoksen verkkopalvelusta. Suomessa ilma on pääsääntöisesti raikasta, mutta esimerkiksi keväällä kaupunkiin ilmestyy katupölyä, jonka hengittäminen ei tunnu mukavalta. Voimme itse vähentää joidenkin ilmansaasteiden määrää ympärillämme. Tosin epäpuhtauksia kulkeutuu meille myös muualta Euroopasta.
1. Kotipaikan lukemat
Oman asuinalueen ilmanlaatua voi seurata ajantasaisena Ilmanlaatu Suomessa -palvelusta. Se löytyy verkosta osoitteesta ilmanlaatu.fi. Kartalla näkyy noin sata mittausasemaa värikkäinä palloina. Asemilta saadaan tunneittain tieto saasteiden pitoisuuksista, joista lasketaan palloissa näkyvä ilmalaatuindeksi. Enimmäkseen väri on vihreä tai keltainen. Silloin ilmanlaatu on hyvä, eivätkä ilmassa liikkuvat hiukkaset aiheuta oireita kuin ehkä kaikkein herkimmille ihmisille. Jos väri muuttuisi oranssiin tai punaiseen, haitatkin pahenisivat.
Palvelusta voi tarkastella myös yksittäisiä pitoisuuksia: kaasuja, kuten typpioksidia, rikkidioksidia ja otsonia, hengitettäviä hiukkasia, kuten katupölyä ja pienhiukkasia, joita tulee ilmaan esimerkiksi polttoaineiden palaessa. Kaupunkien, kuntien ja teollisuusyritysten ylläpitämät mittausasemat kertovat, millainen ilmanlaatu on lähellä päästölähteitä. Ilmatieteen laitoksella on kymmenkunta asemaa maaseudulla ja metsissä tuottamassa vertailutietoa.
2. Pakokaasut ja palosavut
Puhdas ilma on välttämätöntä ihmisen terveydelle ja luonnon hyvinvoinnille. Huono ilmanlaatu yhdistetään nykyisin muun muassa keuhkosairauksiin, kuten astmaan. Kaupungeissa liikenteellä on suuri vaikutus ilmanlaatuun, koska päästöt purkautuvat maanpinnalla suoraan hengitysilmaan. Pakokaasut sisältävät typpidioksidia, hengitysteitä ja sydäntä ärsyttävää kaasua. Pitoisuudet kohoavat esimerkiksi tyyninä pakkaspäivinä, jolloin ilmamassat sekoittuvat heikosti.
Pientaloalueilla tavallisin ilmansaaste ovat pienhiukkaset. Niitä syntyy, jos tulisijoissa poltetaan roskia tai märkää puuta. Jos uuneja, takkoja ja saunoja on lähekkäin, savu on sakeaa ja syövälle altistavat pitoisuudet saattavat kohota. Uusi tekniikka ja uudet tulisijat ovat laadukkaampia ja puhtaampia, mutta polttoaineen laatu on aina tärkeä.
3. Katupölyä keväällä
Katupöly on kaupunkien keväinen ongelma. Esimerkiksi astmaatikot tai pikkulapset voivat saada siitä nuhaa, yskää, kurkun ja silmien kutinaa tai hengitysoireita. Talvella nastarenkaat jauhavat massaksi tienpintaa ja hiekoitussepeliä, johon sekoittuu auton renkaiden ja muiden osien kulumaa. Kun lumet sulavat ja tiet kuivuvat, pöly nousee ilmaan. Vasta katujen pesu, sateet ja kasvillisuus poistavat ongelman.
Katupölyhiukkaset ovat ilmansaasteiden mittapuulla isoja, vaikka niitä ei voi nähdä ihmissilmällä. Jos kokee kasvomaskin auttavan katupölyltä suojautumiseen, maskia kannattaa käyttää. Hiukkaset jäävät laadukkaaseen maskiin, eivätkä pääse hengityselimistöön ja sieltä verenkiertoon.
4. Meren takaa
Suomessa on melko hyvä ilmalaatu verrattuna muuhun Eurooppaan ja maailmaan. Pahimmat saasteet ovat nykytiedon mukaan Aasiassa. Kuitenkin Manner-Euroopasta ja kauempaakin kulkeutuu meille ilmansaastetta. Liikenne ja energiantuotanto ovat merkittävimmät kaukokulkeuman lähteet. Pienhiukkaset, joita pidetään terveyden kannalta haitallisimpina, ovat herkästi kaukokulkeutuvia.
Sekä koko Euroopassa että Suomessa ilmansaasteiden määrät ovat vähentyneet jo 30 vuotta, kun energiatehokkuus ja puhdistustekniikat ovat kehittyneet. Valitettavasti ne eivät vähennä hiilidioksidin ja kasvihuonekaasujen päästöjä eivätkä hidasta ilmastonmuutoksen etenemistä.
5. Vinkkejä ja neuvoja
Ihminen voi itse vaikuttaa hengitysilmansa laatuun. Tavallinen kansalainen voi päättää, käyttääkö nastarenkaita ja millaista puuta polttaa. Tai ajaako polkupyörällä vai vanhalla saastuttavalla autolla. Älypuhelimesta löytyy sovelluksia, jotka neuvovat liikkujalle reittejä, joissa on parempi ilmanlaatu.
Jos joutuu naapurista tulevan savuhaitan kohteeksi, voi tehdä ilmoituksen kunnan ympäristötoimeen. Siitepöly ei ole saastetta, vaan osa luontoa. Siitepölytiedotteet näet Turun yliopiston palvelusta osoitteesta norkko.fi. Lisätietoa ilmanlaadusta löydät osoitteesta ilmatieteenlaitos.fi/ilmanlaatukysymyksia.
Ulkoilman puhtaudesta ja ilmansaasteista kertoi erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta.
Satu Alavalkama
