Edunvalvontavaltakirjalla kannattaa määrätä muidenkin asioiden kuin laskujen hoitamisesta. Valtuutettuja voi olla useita.
Tekemällä edunvalvontavaltakirjan voit varmistaa, että mikäli tulet kyvyttömäksi hoitamaan asioitasi, niitä hoitaa juuri se henkilö, jonka haluat niitä hoitavan.
Usein edunvalvontavaltuutus katsotaan tarpeelliseksi pankkiasioiden ja muiden raha-asioiden hoitamiseen. Pankkien alati kiristyvät säädökset ovatkin merkittävä syy edunvalvontavaltuutusten lisääntymiselle.
Kun termiä edunvalvontavaltuutus maistelee hieman pidempään, alkaa siitä löytyä muitakin ainesosia kuin laskujen maksut ja tilinhoito. Niitä ovat esimerkiksi konsertissa ja hierojalla käynnit, lasi punaviiniä sunnuntaipäivällisellä tai kuubalainen sikari mökin terassilla.
”Taloudellisten asioiden hoitamisen lisäksi edunvalvontavaltakirjaan kannattaa kirjata sellaiset itselle tärkeät asiat, joista haluaa nauttia myös siinä elämänvaiheessa, kun tarvitsee edunvalvontavaltuutettua”, neuvoo perhe- ja perintöoikeuteen erikoistunutasianajaja Hilkka Salmenkylä. Hän toimii myös Asianajajaliiton perhe- ja perintöoikeuden asiantuntijaryhmän puheenjohtajana.
Jos edunvalvontavaltuutettu ei tunne valtuuttajaa hyvin, miten hän voisi muuten tietääkään, mihin tämä haluaa rahansa käytettävän. Ja mitä tarkemmat ohjeet omaisuutensa käytöstä laatii, sen vähemmän mahdollisten perillisten tarvitsee rahankäytöstä keskustella.
Salmenkylän mukaan olisikin sääli laatia edunvalvontavaltakirja pelkästään rahaliikenteen hoitamista varten.
Valtakirja tehtävä hyvissä ajoin
Edunvalvontavaltakirja pitää tehdä hyvissä ajoin ennen kuin sitä tarvitsee, eli siinä vaiheessa, kun vielä kykenee ymmärtämään valtakirjan merkityksen eli on oikeustoimikelpoinen.
Edunvalvontavaltakirjan voi tehdä esimerkiksi yhtä aikaa testamentin tekemisen kanssa.
”Ei ole mitään estettä tehdä sitä nuorenakin. Edunvalvontavaltuutettua voi tarvita, jos vammautuu vaikkapa auto-onnettomuudessa”, Salmenkylä sanoo.
Valtuutettuja voi olla useita
Edunvalvontavaltuutuksen laatijan tulee nimetä asioitaan hoitamaan tietty valtuutettu tai valtuutetut ja mahdollinen varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu.
Toissijaista valtuutettua tarvitaan, jos ensisijainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai tulee pysyvästi estyneeksi hoitamaan sitä.
Varavaltuutettua tarvitaan, mikäli ensisijainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtävää. Esteellisyystilanteita varten varavaltuutetuksi on hyvä nimetä joku perheen ulkopuolinen henkilö. Sellaista tarvitaan, jos esimerkiksi kotitalo halutaan myydä valtuuttajan perheenjäsenelle. Varavaltuutetun on tuolloin haettava erikseen edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista.
Varavaltuutettu ja toissijainen valtuutettu voivat olla sama henkilö.
”Valtuutettuja voi myös olla useampia. Jos valtuutuksen tekijällä on esimerkiksi yritys, hän voi määrätä yhden henkilön hoitamaan yrityksensä asioita ja toisen henkilökohtaisia asioitaan”, opastaa Salmenkylä.
Valtuutetulta ei edellytetä kirjallista suostumusta tehtävään, mutta hänen on toki tiedettävä asiasta, koska hänen tehtävänsä on hakea edunvalvontavaltuutuksen vahvistusta.
Valtuutus tehdään valtakirjalla
Edunvalvontavaltuutus tehdään edunvalvontavaltakirjalla. Perusmalleja löytyy verkosta. Ne riittävät Salmenkylän mukaan hyvin pankkiasioiden järjestelyyn, mutta esimerkiksi asunnon tai kesämökin myyntiä varten ja muiden yksilöllisten toiveiden kirjaamiseen kannattaa käyttää ammattilaista.
Edunvalvontavaltuutus ei ole määrämuotoinen asiakirja. Sen voi tehdä myös vapaamuotoisesti, kunhan tietyt perusasiat, kuten tekijän oikeustoimikelpoisuus ja kaksi esteetöntä todistajaa, täyttyvät.
Todistajien on oltava samanaikaisesti läsnä kuten esimerkiksi testamenttia tehtäessä. He todistavat, että valtuuttaja on omakätisesti allekirjoittanut asiakirjan ja tehnyt sen omasta vapaasta tahdostaan sekä ymmärtänyt sen merkityksen. Todistaja ei saa olla valtuuttajan tai valtuutetun puoliso tai lähisukulainen. Jos valtakirjassa on nimetty useampi valtuutettu, todistaja ei saa olla lähisukua kenellekään heistä.
Hyvän elämän määritelmät
Kun valtuuttaja, esimerkiksi muistisairas vanhus tai moottoripyöräonnettomuudessa toimintakykynsä menettänyt nuori aikuinen, ei pysty hoitamaan itse asioitaan, edunvalvontavaltuutettu maksaa laskut ja huolehtii muun muassa asunnon kunnossapidosta.
Valtuuttaja voi valtakirjan vahvistamisen jälkeenkin itse hoitaa niitä asioita, joihin hän kykenee. Hän pystyy ehkä tekemään päivittäiset ruokaostokset käteisellä rahalla.
Edunvalvontavaltakirjassa kannattaa ennakoida tilanne, jolloin ei pysty enää asumaan omassa kodissaan. Voit esimerkiksi määrätä, että valtuutetulla on oikeus myydä vakituinen asuntosi sen jälkeen, kun et enää itse pysty asumaan siinä. Voit myös määrätä, että omaisuuden myynti edellyttää kaikkien rintaperillisten suostumusta. Tarvetta käänteiselle asuntolainallekin kannattaa pohtia.
Kiinteää omaisuutta koskee laissa erityissääntely, joka on edunvalvontavaltuutuksessakin otettava huomioon. Kiinteää omaisuutta ovat esimerkiksi omalla kiinteistöllä olevat rakennukset, kuten omakotitalo tai vapaa-ajan asunto sekä metsätilat. Asunto-osakkeet eivät ole kiinteää omaisuutta.
Varallisuuden käytöstä kannattaa tehdä muitakin ohjeita.
Voit esimerkiksi määrätä, että varallisuus käytetään sinun hoitoosi ja huolenpitoosi siten, että saat elää miellyttävässä ympäristössä ja nauttia vointisi mukaan niistä asioista, joista nytkin nautit ja joita arvostat. Vaikkapa se sikari tai kuukausittainen kampaajalla tai kaupunginorkesterin konsertissa käynti.
Samankaltaisia asioita voi kirjata myös hoitotahtoon. Hoitotahdon olemassaolosta kannattaa panna edunvalvontavaltuutukseen maininta.
”Yksityiskohtaisilla määräyksillä voi vaikuttaa merkittävästi omaan hyvinvointiin samalla, kun helpottaa valtuutetun työtä”, Salmenkylä korostaa.
Perintöä vai hyvää hoitoa?
Salmenkylän mukaan edunvalvontavaltuutuksen tekijöille kehotus miettiä omaa hyvinvointiaan tulee joskus yllätyksenä. Osa murehtii jopa perinnön kutistumista.
”Mutta kyllä kai suurin osa meistä toivoo omille vanhemmilleen onnellisia vuosia enemmän kuin itselle perintöä! Ja niille perinnön jättäjille, joiden perilliset eivät näin toivo, ohje on sitä tarpeellisempi.”
Edunvalvontavaltuutettuna toimimisesta ei yleensä ajatella maksettavan palkkiota. Muutamien kuukausittaisten laskujen maksaminen verkkopankissa sitä tuskin edellyttääkään, mutta työläämpien asioiden varalle voi muotoilla oikeuden kohtuullisesta palkkiosta kulukorvausten lisäksi.
Vahvistus haetaan vasta tarvittaessa
Edunvalvontavaltuutus tulee voimaan, kun Digi- ja väestötietovirasto (DVV) on sen vahvistanut. Aiemmin valtuutus vahvistettiin maistraatissa, jotka ovat nyt osa DVV:tä.
Edunvalvontavaltuutuksen vahvistamista hakee henkilö, joka on nimetty edunvalvontavaltakirjassa valtuutetuksi.
Valtuutuksen vahvistamisen edellytyksenä on, että valtakirjan allekirjoittanut henkilö on heikentyneen terveydentilansa vuoksi tullut kykenemättömäksi huolehtimaan asioistaan. Tätä varten on hankittava lääkärinlausunto.
Hakemukseen tarvitaan myös alkuperäinen edunvalvontavaltakirja.
Toissijainen valtuutettu voi hakea edunvalvontavaltakirjan vahvistamista, jos varsinainen valtuutettu ei ota tehtävää vastaan tai luopuu siitä. Varavaltuutettu voi hakea vahvistamista, jos varsinainen valtuutettu on tilapäisesti estynyt hoitamaan tehtäväänsä.
Entä jos kaduttaa tai jotain unohtui?
Edunvalvontavaltakirja kannattaa säilyttää sellaisessa paikassa, josta valtuutettu sen saa käyttöönsä silloin, kun valtuutuksen vahvistaminen on tullut ajankohtaiseksi.
Valtakirjan voi antaa valtuutetun haltuun säilytettäväksi. Jos edunvalvontavaltakirjaa säilyttää pankin tallelokerossa, on huolehdittava, että valtuutetulla on pääsy tallelokeroon. Edunvalvontavaltakirjaa ei voi toimittaa säilytettäväksi viranomaiselle.
Jos valtuutettua haluaakin vaihtaa tai valtuutukseen haluaa tehdä muita muutoksia, edunvalvontavaltuutuksen voi perua ja korvata uudella valtakirjalla, johon otetaan maininta vanhan valtakirjan kumoamisesta. Valtakirjan voi myös pyytää takaisin valtuutetulta ja tehdä muutokset siihen.
Muutosten tai uuden valtakirjan tekoon tarvitaan jälleen kaksi esteetöntä todistajaa.
Tarve vaihtaa valtuutettua voi tulla eteen tilanteessa, jossa valtuutetuksi nimetty puoliso sairastuukin muistisairauteen tai muuten vakavasti ensin. Etenkin jos edunvalvontavaltuutuksen tekee iäkkäänä, kannattaa miettiä, onko samanikäinen puoliso järkevä valinta valtuutetuksi.
Vahvistettu edunvalvontavaltuutus on voimassa niin kauan kuin valtuuttaja elää.
EDUNVALVONTAVALTUUTETUSTA EI TULE EDUNVALVOJAA Lue huhtikuun Taloustaidosta juttu, jossa kerrotaan, mitä eroa on edunvalvontavaltuutuksella ja holhouslain mukaisella edunvalvonnalla. Voit lukea jutun näköislehdestä, jos olet rekisteröitynyt verkkopalvelujemme käyttäjäksi.
Katri Isotalo
