Henkivakuutuksessa määritellään aina edunsaaja – taho – jolle korvaus maksetaan, kun vakuutettu kuolee. Henkivakuutuksen saaja selviää vakuutuksen edunsaajamääräyksestä. Siitä ei määrätä testamentilla.
Henkivakuutuksen ottaja päättää edunsaajasta. Yleensä edunsaajia ovat lapset, puoliso, kumppani tai läheiset. Edunsaaja voi olla myös järjestö, säätiö tai yritys.
Tarkista henkivakuutuksestasi vuosittain nämä asiat:
- Vastaako korvauksen määrä elämäntilannettasi? Päivitä summa vastaamaan nykyistä elämäntilannettasi.
- Oletko avoliitossa, menitkö naimisiin, rekisteröitkö parisuhteen, erositko, onko puolisosi kuollut tai oletko saanut lapsen? Tarkista henkivakuutuksesi edunsaaja.
”Jos haluat esimerkiksi muuttaa vakuutuksesi edunsaajan, on edunsaajamuutos tehtävä kirjallisesti. Tämä kuten vakuutuksen tarkistaminenkin on kätevintä tehdä oman vakuutusyhtiön verkkosivuilla”, henkivakuutusyhtiö Kalevan johtaja Minna Mikkanen neuvoo.
Henkivakuutuksessa puoliso tarkoittaa aviopuolisoa, avopuoliso mainittava nimeltä
Henkivakuutuksessa puoliso-sana viittaa aviopuolisoon ja rekisteröidyn parisuhteen toiseen osapuoleen.
Jos haluat nimetä edunsaajaksi avopuolison, kirjaa hänet nimellä ja henkilötunnuksella vakuutukseen.
Lisäksi on hyvä muistaa, että jos edunsaajaksi on määritelty lapset, määritelmä ei kata uusperheiden puolison lapsia. Nimellä myös heistä voi tehdä edunsaajia.
Usein edunsaajaksi saatetaan kirjata omaiset. ”Jos olet naimisissa tai olet rekisteröinyt parisuhteesi ja teillä on lapsia, edunsaajia ovat tässä tapauksessa puolisosi ja yhteiset lapset. Avoliitossa omaisia ovat yhteiset lapset. Mikäli avoparilla ei ole lapsia, omaisia ovat vanhemmat tai sisarukset, jos vanhemmat ovat kuolleet”, Minna Mikkanen kertoo.
Avio- tai avoeron sattuessa on edunsaaja aina hyvä tarkistaa. Jos henkivakuutuksessa on edunsaajana nimettynä entinen kumppani, korvaus maksetaan hänelle. Jos avio- tai avoeron jälkeen ei ole tullut uutta puolisoa, kannattaa korvaukselle päivittää uusi edunsaaja.
Henkivakuutuksen edunsaajamääräys ohittaa testamentin
Testamentilla määrätään kuolinpesän varoista. Henkivakuutuskorvaus ei kuulu kuolinpesän varoihin eikä siitä määrätä testamentilla.
Henkivakuutuksen edunsaajaksi voi toki määrätä myös kuolinpesän, jolloin korvaus maksetaan kuolinpesään ja jaetaan sieltä kuten perintö, josta on voitu määrätä testamentilla.
Jos päätät tehdä näin, on hyvä huomioida, että kuolinpesälle maksettu raha on käytettävissä vasta kun pesänselvitys on tehty. Mikäli korvaus maksetaan henkivakuutuksessa nimetylle edunsaajalle, raha tulee parissa viikossa korvaushakemuksen täyttämisestä suoraan hänen tililleen.
Korona kasvatti henkivakuutusten kysyntää
Koronakevään jälkeen henkivakuutusten kysyntä on lisääntynyt. Myös vakuutusten korvausmääriä on nostettu. Henkivakuutusyhtiö Kaleva kertoi kesällä, että sen kautta on otettu henkivakuutuksia koronapandemian aikana jopa kolmanneksen enemmän kuin vuotta aiemmin.
”Henkivakuutus ei vain tule ihmisten mieleen. Tarvitaan jotain – tänä keväänä korona – joka ravistelee ajatuksiamme. Kun riskitietoisuus kasvaa, huomataan taloudellisen turvan merkitys”, Minna Mikkanen sanoo.
Onko puolisollasi henkivakuutus?
Joka kymmenes avioliitossa elävä ei tiedä, onko hänen puolisollaan henkivakuutus, ja joka kolmas ei ole varautunut puolison kuoleman aiheuttamaan tulonvähennykseen mitenkään.
- 70 prosenttia parisuhteessa elävistä suomalaisista sanoo, että elintaso laskee, mikäli puoliso kuolee.
- Lähes puolella elintaso alenee melko paljon tai erittäin paljon.
- Muutto nykyisestä kodista olisi edessä 40 prosentilla.
- Joka viides joutuisi myymään omaisuuttaan.
Lähde: Kalevan kyselytutkimus 3/2019
Minna Petäinen
